Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Turkistarhauksen kielto menee tuskin läpi

Vain harva kansanedustaja kannattaa kansalaisaloitteen vaatimaa tarhauksen lopettamista

 |   | 
 
Kaisa Rautaheimo hs
Kati Pulli (vas.), Leo Stranius, Helinä Ylisirniö, Aleksi Rossi, Reidar Palmgren, Satu Silvo ja Marko Björs luovuttivat kaikkien aikojen ensimmäisen kansalaisaloitteen eduskunnan puhemiehelle Eero Heinäluomalle tiistaina.
Kati Pulli (vas.), Leo Stranius, Helinä Ylisirniö, Aleksi Rossi, Reidar Palmgren, Satu Silvo ja Marko Björs luovuttivat kaikkien aikojen ensimmäisen kansalaisaloitteen eduskunnan puhemiehelle Eero Heinäluomalle tiistaina.
Fakta

Nimiä kerätään 40 aloitteeseen

 Kansalaisaloitteen tekeminen on ollut mahdollista viime vuoden maaliskuusta lähtien.

 Jos 50 000 äänioikeutettua tukee aloitetta, se tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Nimiä saa kerätä kuuden kuukauden ajan.

 Tällä haavaa kansalaisaloite.fi -verkkosivustolla nimiä kerätään 40 aloitteeseen. Eniten kannatusta ovat saaneet tekijänoikeuslain höllentäminen ja kannabiksen käytön laillistaminen.

 Erääntyneistä aloitteista eniten nimiä keräsi aloite, jolla haluttiin kieltää energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille. Se sai liki 27 000 kannattajaa.

Turkistarhauksen lopettamista vaativa kansalaisaloite saa vain vähän kannatusta eduskunnassa.

Neljä luontojärjestöä luovutti aloitteen tarhauksen lakkauttamisesta eduskunnan käsiteltäväksi tiistaina.

Aloite keräsi liki 70 000 allekirjoitusta ja on siten kautta aikain ensimmäinen aloite, joka eduskunnan on lain mukaan pakko ottaa käsittelyynsä.

Aloite päätyy eduskunnassa todennäköisesti maa- ja metsätalousvaliokunnan pöydälle.

Helsingin Sanomat tavoitti tiistaina valiokunnan kaikki 17 jäsentä, ja heistä vain yksi kertoi kannattavansa tarhauksen lakkauttamista. Kaksi kansanedustajaa ei halunnut vielä kertoa kantaansa.

Hanketta ajanut Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius sanoi kampanjaorganisaation kantavan vastuuta siitä, ettei kannattaneiden 70 000 ihmisen ääni valu hukkaan heti ensimmäisessä mutkassa, joka eduskunnassa tulee vastaan.

"Olemme koko ajan tavanneet kansanedustajia ja käyneet heidän kanssaan taustakeskusteluja. Olisi aikamoinen pettymys, jos aloitetta ei vietäisi saliin ja äänestykseen", Stranius sanoi.

Aloitteen saamaa kannatusmäärää voi suhteuttaa siihen, että lakialoite sai yksinään yli puolet siitä kannattajamäärästä, jonka eduskunnan pienin puolue kristillisdemokraatit sai viime eduskuntavaaleissa.

"En usko, että kenelläkään kansanedustajalla on pokkaa saattaa tätä muuhun lopputulokseen kuin eduskunnan äänestettäväksi", Stranius sanoi.

Turkiseläinten kasvattajien liiton tuore toiminnanjohtaja Marja Tiura korosti tiistaina Nelosen uutisissa, että kansalaisaloitteen takana on vain 1,5 prosenttia äänioikeutetuista. Hän piti kuitenkin hyvänä, että alasta käydään yhteiskunnallista keskustelua. "Se on parempi kuin laittomat tarhaiskut", Tiura sanoi.

Hufvudstadsbladet teki marraskuussa turkistarhauksesta kyselyn, johon vastasi 129 kansanedustajaa. Heistä 102 kertoi, että äänestäisi aloitetta vastaan.

Tarhauksen jatkamista kansanedustajat puolustavat lähinnä kahdella seikalla. Elinkeinon taloudellinen merkitys on suuri, ja kielto voisi tietää tuotannon siirtymistä ulkomaille huonommin valvottuihin olosuhteisiin.

Tarhaus työllistää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan suoraan 4 400 ihmistä. Turkiseläinten kasvattajien liiton mukaan turkisviennin arvo on noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.

"Kun puhutaan ajankohtaisesta asiasta eli näistä miljardiluokan loistoristeilijöistä, niin turkiselinkeino tahkoaa aikamoisen aluksen joka vuosi", sanoo kansanedustaja Janne Sankelo (kok).

Valiokunnassa aloitetta kannattaa vain Satu Haapanen (vihr). Vasemmistoliiton Jari Myllykoski ei eettisistä syistä kannata tarhausta, mutta hän "ei suostu keltään viemään leipää suusta", koska elinkeino on laillinen.

"On luonnollista, että jollakin aikavälillä Suomessakin luovutaan tämän elinkeinon harjoittamisesta", Myllykoski sanoo. Aloitteessa tähdätään vuoteen 2025.

Julkistamistilaisuudessa puhunut kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman sanoi, ettei hallitusohjelman vastaisia lakialoitteita pitäisi lähtökohtaisesti edistää. Tällä hän saattoi viitata turkisaloitteen lisäksi tuloillaan olevaan tasa-arvoista avioliittolakia koskevaan kansalaisaloitteeseen, jonka sisältöä kristillisdemokraatit ovat kiivaasti vastustaneet.

Työhuoneessaan aloitteen vastaanottanut eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd) puhui toiseen sävyyn. Hän piti hetkeä historiallisena ja onnitteli kampanjaa uuden demokraattisen kanavan käyttöönotosta. Heinäluoman mukaan turkisaloitteesta tulee todennäköisesti kansalaisaloitteiden eduskuntakäsittelyä ohjaava ennakkotapaus.

Vaikka ensimmäisen kansalaisaloitteen mahdollisuudet menestyä näyttävät heikoilta, into tehdä aloitteita on suurta.

Tuorein aloite koskee ruotsin opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi. Kahdessa päivässä kannatusilmoituksia on kertynyt jo noin 3 200.

Nimien keräämistä kirittää Suomalaisuuden liiton maksama 15 000 euron mainoskampanja. Aloitetta mainostetaan tällä viikolla bussipysäkeillä pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi


Uutiset

HS in English