Tutkijat: Lukion tulosrahoitus johtaa pahimmillaan arpomiseen

Tutkijoiden mukaan oppimistulosten ja keskeyttämisten käyttö palkkiona veisi arpomiseen

 |   | 
 
Miikka Pirinen
Sekä opettajat, vanhemmat että kaverit vaikuttavat opiskelumotivaatioon ja siten myös tuloksiin, luettelevat Kulosaaren yhteiskoulun lukiolaiset Niki Hietala (vas.), Juhana Voutilainen, Michael Alexander ja Janina Bystedt.
Sekä opettajat, vanhemmat että kaverit vaikuttavat opiskelumotivaatioon ja siten myös tuloksiin, luettelevat Kulosaaren yhteiskoulun lukiolaiset Niki Hietala (vas.), Juhana Voutilainen, Michael Alexander ja Janina Bystedt.

Ylioppilastutkinnon tulokset vaihtelevat etenkin pienissä lukioissa tuntuvasti.

Lukioon kaavailtu tuloksellisuusrahoitus ei välttämättä kannustaisi parantamaan koulutuksen laatua, vaan voisi pahimmillaan johtaa arpajaisten kaltaiseen ja varsin satunnaiseen koulujen palkitsemiseen.

Tätä mieltä ovat erikoistutkija Jenni Pääkkönen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt) ja Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun jatko-opiskelija Laura Ansala. Vatt julkistaa tutkimuksen tänään maanantaina.

Tutkijat innostuivat aiheesta, koska hallitusohjelman mukaan lukion rahoituksen perusteisiin aiotaan sisällyttää tuloksellisuusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta.

Artikkeliin liittyvät

Mahdollisina mittareina mainitaan yksilön oppimistulosten paraneminen ja vähäinen opintojen keskeyttäminen.

Keskeyttäminen on tutkijoiden mukaan huono lukion laatumittari, koska se on vain parin prosentin luokkaa. Myös koulujen väliset erot ovat pienet.

"Oppilas voi keskeyttää lukion, koska muuttaa toiselle paikkakunnalle. Jos oppilas huomaa, että hänelle sopisikin paremmin ammattikoulu, meidän täytyy kannustaa häntä siihen eikä pitää hänestä väkisin kiinni", sanoo myös itähelsinkiläisen Kulosaaren yhteiskoulun rehtori Lauri Halla.

Vaikka Hallan johtama lukio nousi viime keväänä sijalta 42 kymmenen kärkeen Helsingin Sanomien ylioppilastutkintotulosten listalla, hän pitää niitä liian kapeana tulospalkkion mittatikkuna.

Ansalan ja Pääkkösen mukaan oppimistulosten muutosten mittaaminen ei tuota luotettavaa paremmuusjärjestystä, koska etenkin pienissä kouluissa vaihtelu on pitkälti satunnaista.

He vertailivat vuosien 2005, 2006 ja 2007 ylioppilaskirjoitusten oppilas- ja lukiokohtaisia tuloksia. Aineisto sisältää yli 100 000 havaintoa.

"Kärjen tuntumassakin sijoitukset vaihtelivat vuodesta toiseen paljon. Sijalta 11 löytyvä koulu voi seuraavan vuonna olla sijalla 240", Pääkkönen havaitsi.

Loppupäässä sijoitukset ovat kuitenkin pysyvämpiä.

Lukion tuottaman "lisäarvon" mittaaminen on hankalaa myös siksi, että peruskoulussa ei ole valtakunnallista päättökoetta.

Arvostelukäytännöissä on suuria koulukohtaisia eroja, joten päättötodistukset eivät mittaa luotettavasti ja tarkasti oppilaitten lähtötasoa.

Tutkimuksen mukaan päättötodistus kyllä ennakoi keskimäärin melko hyvin ylioppilaskirjoitusten tuloksia, mutta etenkin "keskikastin" kouluissa ennusteesta on paljon poikkeuksia.

"Jos joku oppilas on laiskotellut peruskoulun ja saa lukiossa opiskelumotivaation, ei koulun tarvitse häntä juuri opettaa. Joku toinen on voinut pingottaa yli yhdeksän keskiarvon peruskoulussa, mutta tarvitsee lukiossa paljon tukea säilyttääksen sen tason", Halla havainnollistaa.

Toimiva kannustejärjestelmä edellyttäisi Pääkkösen mukaan, että ensin pitäisi osoittaa selkeästi ne lukion puutteet, jotka pyritään sillä korjaamaan.

Tutkijat suosittelevat, että lukiorahoituksen muutostyössä pitäisikin palata lähtöruutuun ja miettiä ensin tavoitteet.

Kovin pitkälle hallitusohjelman kirjaukset lukion tulosrahoituksesta eivät tosin ole vielä edenneet.

"Totta kai lukion tuloksellisuusrahoitustakin valmistellaan, mutta edessä on myös laajempi valtionosuusuudistus, joka vaikuttaa kaikkeen", sanoo ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Nykyinen valtionosuusjärjestelmä "palkitsee" lukioita lähinnä pienuudesta, vaikka pienissä kouluissa ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat keskimäärin huonompia kuin suurissa.

Pirhosen johdolla työryhmä on juuri ryhtynyt valmistelemaan myös lukion uutta tuntijakoa, joka on määrä ottaa käyttöön 2016.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi