Työttömille tulossa työvelvoite

Työttömyysturva pienenisi, jos työtön kieltäytyisi kunnan tarjoamista töistä

 |   | 
 
Mikko Stig / Lehtikuva
Nuori mies tutki ilmoitustaulua työnhakukeskuksessa Helsingissä.
Nuori mies tutki ilmoitustaulua työnhakukeskuksessa Helsingissä.

Aktivointitoimien tavoite on ehkäistä työttömien syrjäytymistä ja vähentää vapaamatkustamista.

Työttömyystuen suuruus saattaa tulevaisuudessa riippua siitä, osallistuuko työtön kunnan ehdottamiin tehtäviin ja töihin.

"Ajatuksena on, että [työttömän tukea] rokotetaan, jos ei osallistu, ja palkitaan, jos osallistuu", kuvaa Rauman sosiaaliturvajohtaja Antti Parpo.

Kannustinloukuista väitöskirjan tehnyt Parpo on hahmotellut uudistusta sosiaali- ja terveysministeriön (STM) pyynnöstä.

Artikkeliin liittyvät

Parpon ehdotuksessa työttömille tehtäisiin kotikunnassa osallistumissuunnitelma, jossa määritellään, millaiset työt hänelle sopivat. Myöhemmin työtön voisi valita sähköisestä tehtäväpankista suunnitelman mukaisia töitä. Velvoite olisi noin 1–2 tuntia päivässä, hahmottelee Parpo.

Hänen mukaansa kyse olisi käytännössä useimmiten avustavista tehtävistä: yrityksen keittiön siistimisestä, vanhustenhoidossa tai kotipalvelussa avustamisesta tai risusavotasta.

Pitäytymällä avustavissa tehtävissä vältettäisiin yksityisten yritysten valitukset siitä, että kunnat vääristävät kilpailua teettämällä halpatyötä.

Uudistuksen tärkein tavoite Parpon mukaan on ehkäistä työttömien syrjäytymistä, sillä se koskisi kaikkia työttömiä.

Nyt aktivointitoimet koskevat vain kolmasosaa kaikista yli 300 000 työttömästä, käy ilmi heinäkuun työllisyyskatsauksesta.

"Ihmiset otetaan tässä mukaan. Kunnan näkökulmasta tämä on taloudellisesti hyvin perusteltua. Uskon, että tämä on erittäin vaikuttavaa mielenterveys- ja päihdeongelmien ennaltaehkäisyä."

Mutta eikö diplomi-insinöörin tai maisterin määrääminen hoitokotiin pikemmin lisää ahdistusta kuin ehkäise syrjäytymistä?

"Minusta se on asennekysymys. Mutta työtön voi vaikuttaa siihen, mitä tekee", Parpo sanoo. Hän kiistää, että kyse olisi pakkotyöstä.

"Ymmärrän sellaisen kritiikin kyllä. Mutta työtön voi myös kieltäytyä ja maksaa silloin valinnastaan. Toki tavoitteena on kannustaa työntekoon."

Kieltäytyminen pienentäisi työttömyystukea esimerkiksi 10–30 prosenttia, osallistuminen taas korottaisi tukea.

Vastikkeellisuuden lisääminen herättää poliittisia intohimoja ja pelkoja pakkotyön lisäksi matalapalkkasektorin synnyttämisestä. STM:ssa uudistukselle onkin keksitty myönteisemmältä kuulostava nimi, "osallistava sosiaaliturva".

Ajatuksen vastikkeellisuudesta esitti elokuussa kokoomuslainen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.

Hän korosti keskiviikkona, että mitään valmista mallia ei vielä ole, vaan uudistusta muotoilemaan perustetaan lähiviikkoina työryhmä.

Antti Parpon mukaan vastikkeellisuuden lisäämisen yksi tavoite on pitää sosiaaliturvajärjestelmä hyväksyttynä niidenkin mielestä, joiden veroeuroilla etuudet kustannetaan.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi