Upseeriliiton puheenjohtaja, everstiluutnantti Harri Westerlund on huolissaan etenkin uudistusten aiheuttamista vaikutuksista Puolustusvoimien suorituskykyyn ja sodan ajan joukkojen toimintaan.

"Muutokset ovat rajuja, eikä liikkumavaraa ole juuri jätetty. Puolustusvoimien uudistustarpeen ymmärrämme hyvin, mutta säästövaatimukset laskevat huomattavasti myös suorituskykyä", hän arvioi.

Westerlund nostaa esimerkiksi varusmieskoulutuksen maastovuorokausien rajun vähennyksen ja kertausharjoitusten vähentämisen. Sodan ajan vahvuus laskee nykyisestä 350 000:sta 230 000:een.

"Vuosittain on ollut pyrkimys kouluttaa 20 000 reserviläistä, mutta jatkossa vain 2 000 reserviläisen koulutus onnistuu. Se vaikuttaa sodan ajan joukkojen tasoon", hän sanoo.

Toistaiseksi ei ole kerrottu, miten uudistusten tuomat henkilöstövähennykset kohdistuvat alueellisesti tai ammattiryhmittäin.

Westerlund arvioi, että sotilashenkilöstölle muutokset ovat maltillisia. Vähennyksiä on tulossa etenkin tukitehtäviin ja johtoon.

"On selvää, että joukko-osastojen yhdistämisissä upseerien vaativat esikuntatehtävät vähenevät. Yhdistämiset tarkoittavat perheille muuttoja", hän kertoo.

"Suunnitellut henkilöstövähennykset ovat niin suuria seuraavalle neljälle vuodelle, että irtisanomisia on varmasti luvassa."

Upseeriliitto toivoo, että uudistuksia mietittäisiin vielä poliittisesti.

"Tämä on harkittu riski. Poliitikkojen on aika pohtia, millaista linjaa halutaan Suomessa vetää", Westerlund sanoo.