Uutisanalyysi: Apotti-hanke saa maksaa tietotekniikan vanhoista synneistä

Uutisanalyysi: Kallis Apotti-potilastietojärjestelmähanke saa maksaa tietotekniikan mammuttihankkeiden vanhoista synneistä, kirjoittaa HS:n toimittaja Tuomas Peltomäki.

Kotimaa
 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin pitkään suunnittelema potilastietojärjestelmähanke otettiin ensimmäistä kertaa poliitikoiden käsittelyyn tiistaina, kun Helsingin terveyslautakunnan oli määrä antaa hankkeelle oma siunauksensa.

Munkkiluostarin esimiehen mukaan Apotiksi ristitty hanke jäi lautakunnan pöydälle.

Liian iso, liian kallis ja liian vaikea, sanoi puheenjohtaja Jouko Malinen (sd).

Lautakunta halusi kolme viikkoa lisäaikaa tutustuakseen kaikkeen tarkemmin. Lautakunnalta asia siirtyy aikanaan kaupunginhallitukselle ja lopulta Helsingin valtuutetuille, jotka lopulta tekevät päätöksen hankkeeseen lähtemisestä.

Sama tapahtuu Helsingin lisäksi Vantaalla, Espoossa, Keravalla, Kirkkonummella ja Kauniaisissa.

Mukanaan Apotti kantaisi paljon hyvää.

Se yhtenäistäisi koko maan tärkeimmän terveydenhoitoalueen järjestelmät. Enää esimerkiksi leikattavan potilaan tietoja ei tarvitsisi hakea terveyskeskuksen järjestelmästä siirtojärjestelmällä erikoissairaanhoidon järjestelmään. Se toisi kaivattua helpotusta lääkäreiden ja hoitajien työhön.

Peruutetut vastaanottoajat saataisiin paremmin käytettyä, vuodeosastoajat lyhenisivät ja lähetteiden käsittely käsin loppuisi. Laskelmien mukaan uusi järjestelmä säästäisi yhteensä 330 miljoonaa euroa.

Eikä jättimäinenkään hintalappu lopulta poista sitä tosiasiaa, että Hus on jo irtisanonut nykyisen järjestelmänsä ja uusi on nyt kerta kaikkiaan vain hankittava.

Apotin keskeinen päänvaiva on sen arvioitu hinta, hiuksia nostattavat puoli miljardia euroa.

Samalla rahalla saisi rakennettua Katajanokalle kokonaiset kolme Guggenheimia tai maksaisi kaikki käyttäjät matkustamaan Helsingin julkisessa liikenteessä ilmaiseksi neljän vuoden ajan.

Yli puolet rahoista menisi lisenssimaksuihin todennäköisesti ulkomaille ja lähes kaikki loput järjestelmän toimittavalle konsulttiyhtiölle.

Toisin kuin esimerkiksi HS kertoi, hoitohenkilökunnan koulutus tai hankittavan järjestelmän räätälöinti Suomen lakeihin ja pääkaupunkiseudun oloihin olisivat loppusummassa vain muutaman prosentin luokkaa.

Ollakseen niinkin tekninen ja tavalliselle ihmiselle käsittämätön aihe kuin tietojärjestelmä, Apotti on herättänyt kiivasta keskustelua Facebookissa, Twitterissä ja blogeissa.

Apotti on tuomittu suurena huijauksena, jolla viekkaat konsulttiyhtiöt taas kerran rosvoavat veronmaksajien rahat, kun asiasta päättävät lääkärit ja paperinpyörittäjät eivät ymmärrä asiasta mitään.

Siinä keskustelussa Apotti on tavallaan sivullinen uhri.

Julkisia tietotekniikkahankintoja on iät ja ajat johdettu kuin sokkona metsään. Matka on venynyt, päämäärä on ollut hämärässä, ja kompastelu on tullut aivan liian kalliiksi.

Epäonnistumisten lista on lähes loputon: ajoneuvokeskuksen 15 miljoonan euron tietojärjestelmähanke myöhästyi kymmenen vuotta ja maksoikin 99 miljoonaa; ulosottoviraston tietojärjestelmä myöhästyi ja kustannukset kolminkertaistuivat 16 miljoonaan; sähköinen henkilökortti maksoi 40 miljoonaa eikä kukaan edes käytä sitä.

Järjestelmähankkeiden ruman mammutin, kansallisen potilastietoarkisto Kannan, arvioitu hinta on kasvanut vuosikymmenessä alkuperäisestä 200 miljoonasta jo yli 400 miljoonaan euroon.

Ja usein julkisen sektorin kumppanina on tanssahdellut sama veljeskolmikko: Tieto, Logica ja Accenture.

Suomi on insinöörien maa. Entisten ja nykyisten nokialaisten rinnalle on nyt kasvanut sukupolvi, jolle tietojärjestelmät eivät ole vieraita, tai ihmeellisiä, tai puolen miljardin euron arvoisia. Tämä joukko on katsellut verorahojen tuhlaamista epäuskoisena. Nyt sellainen herättää heissä jo raivoa.

Siksi he sosiaalisten verkkojen avustuksella rusikoivat tämän uusimman tulokkaan. Vaikkei Apotti ole ehtinyt vielä edes epäonnistua.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi