Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.
Suomalainen on mielikuvissa mies. Suomalaisuudesta puhutaan usein maskuliinisuuden kautta, selviää Sanna Kivimäen väitöskirjasta.
Väitöstutkimuksen tavoitteena oli purkaa suomalaisuuteen liittyviä ajattelutapoja.
Esimerkkinä hän mainitsee puhetavan "suomalainen ja hänen vaimonsa". Naiset näyttäytyvät helposti vain erityiskysymyksinä. Kivimäen mukaan vasta aivan viime vuosina maskuliinisuutta on kyseenalaistettu.
Kivimäen mukaan suomalaisuuteen liittyy vahvasti myös hyvinvointivaltion "kaikkea hyvää kaikille" -idea. Tämän seurauksena suomalaisten on ollut vaikea puhua keskinäisistä eroista. 1970-luvun jälkeen luokista on puhuttu vain vähän. Kivimäen mukaan luokkayhteiskuntaa on alettu käsitellä uudestaan vasta aivan viime vuosina.
Vaikka hyvinvointivaltio on tasoittanut eroja, luokat eivät ole kadonneet. Viime vuosina luokkajako on jopa syventynyt.
"Yliopistolla on pitkään opetettu analysoimaan esimerkiksi sukupuolta ja etnisyyttä. Voisimmeko kiinnittää huomiota siihen, miten esimerkiksi köyhiä kuvataan? Sisältävätkö tositelevision muutostarinat aina sen tarinan, että köyhyydestä on ponnisteltava pois", Kivimäki kysyy.
Kivimäen mukaan tutkimus ja opetus voisivat ohjata sitä, mitä tulkitaan suomalaisuudeksi.
Suomalaiset ovat perinteisesti olleet hyvin kiinnostuneita suomalaisuudesta, liittyipä se sitten saunomiseen, synkkämielisyyteen tai Koskenkorvaan.
"Se on tällaisen pienen kansakunnan jatkuvaa identiteettityötä", Kivimäki sanoo.
Kansallisuuksien tutkiminen yleistyi 1990-luvulla globalisaation myötä. Jos ennen ilmiöitä selitettiin kansallisuuksilla, silloin kansallisuuksia alettiin tutkia.
"Kansallisuus on vähän kuin marinadi, jossa pyörii, halusi tai ei. Siinä mielessä kansallisuus on aina henkilökohtaista tutkittavaa. Kun ymmärtää omasta kulttuurista jotain, voi ymmärtää myös muita kulttuureja."
Filosofian maisteri Sanna Kivimäen tiedotusopin alaan kuuluva väitöskirja Kuinka tämän tuntisi omaksi maakseen - Suomalaisuuden kulttuurisia järjestyksiä tarkastetaan 11. elokuuta Tampereen yliopistossa.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
