Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

VATT: Työpaikkojen hajasijoituksesta ei toivottuja hyötyjä

 |   | 
 
Helsingin Sanomat
Timo Hartikainen / Str
Muun muassa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on tarkoitus siirtää Kuopioon. Ensin takaraja oli vuoden 2014 lopussa, mutta sittemmin tavoitetta rukattiin: nyt kaikki virat on tarkoitus siirtää Kuopioon vuoteen 2018 mennessä.
Muun muassa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on tarkoitus siirtää Kuopioon. Ensin takaraja oli vuoden 2014 lopussa, mutta sittemmin tavoitetta rukattiin: nyt kaikki virat on tarkoitus siirtää Kuopioon vuoteen 2018 mennessä.

Valtion työpaikkojen sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ei vaikuta näkyvästi aluetalouteen. Alueellistaminen ei näytä vaikuttavan yritysten määrään, yksityisiin työpaikkoihin, tuloihin tai asuntojen hintoihin.

Näin arvioi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, jonka erikoistutkija Heikki Pursiainen on selvittänyt alueellistamisen taloudellisia vaikutuksia.

Selvityksessä ei havaittu valtion työpaikkojen lisäävän yksityisiä työpaikkoja. On pikemminkin mahdollista, että valtion työpaikat syrjäyttäisivät yksityisiä työpaikkoja.

Yksityisiä työpaikkoja vastaavat tarkastelut tehtiin myös yritysten lukumäärälle, tuloille ja asuntojen hinnoille. Mitään näyttöä valtion työpaikkojen vaikutuksesta näihin ei saatu.

Myös alan kansainvälinen tutkimus viittaa siihen, että aluepoliittisilla toimenpiteillä ei useinkaan saada aikaan haluttuja vaikutuksia, ainakaan kustannustehokkaasti.

Vuosina 2001–2011 valtion työpaikkoja on alueellistettu noin 4000:n henkilötyövuoden edestä. Määrä on noin kolme prosenttia valtion kaikista työpaikoista.

Esimerkiksi Maaseutuvirasto on siirretty Seinäjoelle, maavoimien esikunta Mikkeliin, Poliisiammattikorkeakoulu Tampereelle ja siviilipalvelusneuvonta Kuusamoon. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaa siirretään paraikaa Kuopioon

Samanaikaisesti valtion työpaikkojen määrä kokonaisuutena on vähentynyt merkittävästi.

Valtion työpaikkojen määrä on siis muuttunut viime vuosina muistakin kuin alueellistamiseen liittyvistä syistä. Tämän vuoksi VATT:in selvityksessä tarkasteltiin pelkän alueellistamisen sijasta valtion työpaikkojen sijoittamisen vaikutuksia yleensä.

Kun valtion toimintoja on sijoitettu pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, on tavoiteltu joko suoria kustannussäästöjä tai laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä.

Suoria kustannussäästöjä syntyy, jos toiminto on halvempaa järjestää pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Yhteiskunnallisia hyötyjä puolestaan syntyy, jos alueellistaminen lisää kohdealueen taloudellista aktiviteettia huomattavasti enemmän kuin se vähentää sitä lähtöalueella.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi


Uutiset

22.5.2013