Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Vammaisten asema hoidossa huolettaa

"Kehitysvammainen voi joutua terveydenhuollossa eriarvoiseen asemaan."

 |   | 
 

Keskustelu vammaisten oikeuksista terveydenhuollossa tarvitsee edelleen selkeyttämistä, sanoo toiminnanjohtaja Miina Weckroth vammaisperheiden monitoimikeskus Jaatisesta.

"Nykyisin termit ovat epäselviä, ja sen vuoksi tulee väärinkäsityksiä."

HS kertoi eilen keskiviikkona tapauksesta, jossa kehitysvammaisen nuoren naisen äiti epäili, että Espoon Jorvin sairaalassa oli tehty päätös jättää potilas hoitamatta hänen kehitysvammaisuutensa vuoksi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo, että epäily on käsitelty hyvin tarkasti, eikä naisen hoidossa ole todettu puutteita.

"Kaikki tutkimukset ja hoidot on tehty niin kuin pitää. Nuoren naisen kehitysvamma ei ole vaikuttanut hänen saamaansa hoitoon", Mäkijärvi sanoo.

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio antoi maaliskuussa 2009 Husille huomautuksen lainvastaisesta menettelystä vammaisen potilaan hoidossa.

Kantelun oikeusasiamiehelle oli tehnyt monitoimikeskus Jaatinen. Sen mukaan vammaisille lapsille oli tehty vastoin vanhempien tahtoa dnr-päätöksiä. Potilasasiakirjoihin oli kirjattu myös muita hoitorajoituksia.

Dnr tarkoittaa lääkärin päätöstä pidättäytyä potilaan sydämen sähköisestä tahdistuksesta ja paineluelvytyksestä, jos sydän pysähtyy.

Jorvin tapaus osoittaa Weckrothin mukaan, että oikeusasiamiehen ratkaisusta huolimatta kehitysvammaiset potilaat saattavat yhä joutua terveydenhuollossa eriarvoiseen asemaan.

"Kun vammaisten hoidosta keskustellaan, pitäisi ensin myöntää, että taustalla on kysymys sitä, mikä elämä on elämisen arvoista. Monet eivät myönnä siitä, ja sen vuoksi järkevä keskustelu on mahdotonta."

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi


Uutiset

HS in English