Venäläiseltä lannoitetehtaalta jättipäästöt Suomenlahteen

 |   |   | 
 
Seppo Knuuttila
Fosforitin kaivosalue Kingiseppissä. Taustalla vuotava kipsivuori.
Fosforitin kaivosalue Kingiseppissä. Taustalla vuotava kipsivuori.

Venäjällä on paljastunut valtava Itämeren kuormituslähde, josta ei ole aiemmin tiedetty. Suomenlahden etelärannikolla Kingiseppissä sijaitsevan lannoitetehtaan jätekipsialueelta vuotaa mereen huikeita määriä leville suoraan käyttökelpoista fosforia, joka rehevöittää Suomenlahtea.

Suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden loka–joulukuussa ottamien vesinäytteiden perusteella Fosforitin tehdasalueelta päätyy Luga-joen kautta Suomenlahteen yli tuhat tonnia fosforia vuodessa.

Fosforikuormituksen määrä on valtava. Itämeren rantavaltioista vain Puolasta päätyy mereen leville suoraan käyttökelpoista fosforia enemmän kuin nyt löytyneestä yksittäisestä päästölähteestä.

Kipsivuori on vuotanut mereen mitä ilmeisimmin jo vuosia, mutta Venäjän viranomaiset ovat raportoineet teollisuuslaitoksen fosforikuormaksi vain murto-osan todellisesta määrästä. Venäläistutkijat ovat kuitenkin raportoineet Luga-joen kohonneista fosforipitoisuuksista jo vuodesta 2008.

Jättipäästöt selvisivät Itämeren suojelukomission Helcomin hankkeessa, jossa Suomen ympäristökeskuksen tutkijat ovat vieneet tietotaitoa Venäjälle muun muassa vedenlaadun seurantaa varten.

”Kuormituksen tarkan määrän selvittämiseksi tarvitaan vielä lisää näytteitä, mutta löydökset viittaavat siihen, että tämän lähteen päästöjen vähentäminen olisi taloudellisesti erittäin kannattavaa ja tuottaisi tuloksia kustannustehokkaasti”, sanoo projektijohtaja Kaj Forsius Helcomista.

Myös tutkimushankkeen venäläinen koordinaattori Leonid Korovin kaipaa vielä lisätutkimuksia päästöjen alkuperästä.

”Aiomme jatkaa tutkimuksia yhdessä vastuullisten viranomaisten kanssa saadaksemme täydellisemmän käsityksen Venäjän ravinnepäästöistä”, Korovin sanoo.

Uuden päästölähteen paljastuminen on paha takaisku rehevöityneen Itämeren suojelulle, joka on edennyt hyvin etenkin Pietarissa. Jos päästöä ei saada nopeasti kuriin, Suomenlahden leväkukintoihin ei ole luvassa helpotusta lähivuosina.

Myös Itämeren suojelukomission Helcomin tavoite Itämeren hyvästä tilasta karkaa entistä kauemmaksi. Helcomin toimintaohjelman tavoite on saada Itämeri hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2021 mennessä.

Helcomin Venäjän-valtuuskunnan johtajan Natalia Tretjakovan  mukaan Venäjä on täysin sitoutunut jatkamaan toimintaohjelman toteuttamista.
”Projekti auttaa Venäjää toteuttamaan Itämeren toimenpideohjelmaa myös siten, että saamme tarkempaa tietoa kuormitusmääristä Helcomin käyttöön. Venäjä on täysin sitoutunut jatkamaan hedelmällistä yhteistyöprojektia Itämeren merellisen ympäristön suojelemiseksi”, hän sanoo.

Suomen ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) pitää näin mittavan, uuden päästölähteen olemassaoloa valitettavana. Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää, että nyt on saatu selville myös sellaisia päästöjä, joista ei ole aiemmin tiedetty.

Suomenlahteen päätyy vuosittain keskimäärin noin 4 800 tonnia fosforia vuodessa. Siitä noin 3 300 tonnia tulee Venäjältä, 800 tonnia Suomesta ja noin 700 tonnia Virosta.

Pietarin kaupungin puhdistettujen ja puhdistamattomien jätevesien mukana Suomenlahteen päätyvän kokonaisfosforin määrä oli noin 630 tonnia 2010.

Lisää aiheesta torstain Helsingin Sanomissa


Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi

Muuta suosittua

Uutiset

Kaikki uutiset 24 viime tunnin ajalta
Kaikki uutiset 24 viime tunnin ajalta

Fingerpori