Helsingin Sanomien laskema indeksi näyttää, missä Suomen kunnissa nuorilla on suurin riski syrjäytyä. Klikkaa karttaa nähdäksesi kuntakohtaiset luvut.

HS:n indeksin mukaan nuorilla on suurin riski jäädä tyhjän päälle ilman työ- tai opiskelupaikkaa teollisuuspaikkakunnilla, joissa on perinteisesti ollut metsä- ja metalliteollisuutta. Näitä paikkoja ovat muun muassa Varkaus, Kotka ja Hamina.

Perinteiset teollisuuspaikkakunnat ovat kärsineet taantuman myötä paljon työpaikkamenetyksiä. Se vaikeuttaa myös nuorten tilannetta, arvioi Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä. Myrskylä arvioi HS:n indeksiä lehden pyynnöstä.

"Se on nostanut varsinkin nuorten miesten työttömyyttä. Myös näiden alueiden lähikunnissa on nuorilla vaikeuksia", hän sanoo.

Pelkästään kunnan koolla ei näy olevat suurta vaikutusta nuorten tilanteeseen, sillä alle 5000 asukkaan kuntia on niin heikosti pärjäävien kuin hyvin menestyvien
joukossa.

Rannikkoseudun ruotsinkielisissä kunnissa nuorten tilanne on keskimääräistä parempi. Tämä näkyy työttömyystilastoissa, mutta lisäksi ruotsinkielisten on helpompi päästä lukioihin ja muihinkin keskiasteen oppilaitoksiin, toisin sanoen opiskelupaikkoja on tarjolla suhteellisesti enemmän.

Hieman yllättävänä Myrskylä pitää sitä, että korkean työttömyyden alueilla on usein myös pulaa opiskelupaikoista eli keskiasteelle valitsematta jääneiden osuus on suuri.

Tämä näkyy erityisesti Oulussa, jonne muuttaa pohjoisen kunnista paljon nuoria huolimatta siitä, onko heillä opiskelu- tai työpaikkaa.

Tutkija Reija Paananen  Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta (THL) huomauttaa, että tilastoissa nousevat helpommin toisaalta myös ne paikkakunnat, joissa on opiskelupaikkoja tarjolla, sillä niihin hakeutuu paljon nuoria muualta.

"Siksi se ei välttämättä tarkoita, että pienillä paikkakunnilla asiat olisivat hyvin, vaan päinvastoin sieltä hakeudutaan muualle."Koulutuksen merkitys joka tapauksessa on Paanasen mukaan merkittävä.

"Pelkkä kouluttamattomuus tai työttömyys eivät vielä yksistään kuvaa syrjäytymisriskiä, mutta on havaittu, että kouluttamattomilla myös muut hyvinvointiongelmat lisääntyvät", Paananen sanoo.

HS:n indeksissä kunnat saavat pisteitä, jos niiden tilanne on kolmella mittarilla keskiarvoa huonompi.

Mittarit ovat 15-19 -vuotiaiden ja 20-24 -vuotiaiden työttömien suhteellinen osuus sekä 15-19 -vuotiaat, jotka ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa. Jos kunta on kaikilla kolmella mittarilla keskiarvoa huonompi, se saa indeksissä kolme pistettä ja tummimman punaisen värin kartalla.

Pienessä osassa kuntia puuttuu joitain lukuja, joten niiden kuntien tietoja ei näytetä.

Myrskylä muistuttaa, että indeksissä ei ole mukana niitä nuoria, joita ei ole kelpuutettu työvoimatoimistoon työttömiksi työnhakijoiksi ja jotka eivät hae myöskään opiskelupaikkaa. Muuten hän pitää HS:n indeksiä varsin vertailukelpoisena.

Näitä ulkopuolisiksi jääneitä on Myrskylän Elinkeinoelämän valtuuskunnalle keväällä tekemän selvityksen mukaan koko Suomessa alle 29-vuotiaista nuorista noin viisi prosenttia.

"Ilman opiskelupaikkaa jääneistä valtaosa päätyy lopulta varmaan tähän ryhmään. Heistä ei silloin ole mitään merkintöjä missään verotus- tai työeläkerekistereissä tai vastaavissa", Myrskylä sanoo.

Verkkokartan tiedot ovat seuraavista lähteistä: Työllisyysluvut (Työministeriö), väestötilastot (Tilastokeskus) ja yhteishaun tiedot (Opetushallitus).