Strategisen huippuosaamisen keskittymistä piti tulla uusi suomalainen innovaatiomalli. Arviointiraportin mukaan tässä epäonnistuttiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) teettämässä raportissa arvostellaan kovasanaisesti laajaa innovaatio- ja tutkimushanketta, johon on käytetty viime vuosina satoja miljoonia euroja verovaroja.

Vuonna 2008 teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin yhteyteen perustettiin "Strategisen huippuosaamisen keskittymiä" eli Shokeja.

Näitä on rahoitettu vuosien 2008–2012 välillä yhteensä noin 800 miljoonalla eurolla.

TEM:n raportin mukaan summasta 427 miljoonaa euroa on tullut Tekesiltä ja 83 miljoonaa euroa yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta. Tekes itse ilmoittaa rahoitusosuudekseen 372 miljoonaa euroa.

Loppusumma on tullut yksityisiltä yrityksiltä.

Shok-järjestelmän tarkoituksena on synnyttää uusi suomalaisen innovaatio-osaamisen toimintamalli.

TEM:n tilaaman raportin perusteella tavoitteessa on epäonnistuttu.

Arviointiraportti listaa lukuisia ongelmia keskittymien toiminnassa ja päätyy lopulta suosittelemaan koko mallin radikaalia uudistamista tai hankkeen käynnistämistä kokonaan uudelleen uusin toimintatavoin.

Tekesin pääjohtajan Pekka Soinin mukaan Shok-järjestelmään tehdään "remontti" ja arviointiraportin esiin nostamia ongelmia korjataan.

Soinin mielestä ei voi kuitenkaan sanoa, että Shok-malli olisi epäonnistunut.

"Koko järjestelmä perustettiin aika lailla elinkeinovetoisesti, ja sieltä saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. Shokin avulla tehtävän tutkimuksen aikajänne on pitkä. Osa hankkeessa mukana olleista on ehkä odottanut nopeampia tuloksia suoraan liiketoimintaansa", Soini sanoo.

Mitä tuotteita tai palveluita rahoituksella on saatu aikaan?

"Monelta osin konkreettiset tulokset eivät ole vielä materialisoituneet. Yritykset ovat kuitenkin ottaneet tutkimustuloksia omaan käyttöönsä ja ruokkineet siten omaa potentiaaliansa. On kuitenkin vielä liian aikaista sanoa, mitä Shok-järjestelmä tulee tuottamaan."

Onnistuneina asioina Soini mainitsee metsäklusterin kehittymisen bioklusteriksi sekä metalli- ja konerakennusalan yritysten arvion siitä, että hankkeet johtavat kolmen miljardin euron arvoiseen liiketoimintaan.

Raportissa moititaan myös osaamiskeskittymien kautta tehdyn tutkimuksen tasoa, jossa on jääty siitä huipputasosta, jota hankkeella on tavoiteltu.

Osittain tämä johtuu selvityksen mukaan siitä, että tiedemaailma ei ole innostunut Shokeista ja sen tutkimushankkeista.Suomen Akatemian pääjohtajan Heikki Mannilan mukaan tiedemaailman panos on jäänyt vähäiseksi, koska hankkeissa rahoitetaan usein soveltavaa tutkimusta.

Sen rahoittaminen sopii paremmin Tekesin kuin yliopistojen tai Suomen Akatemian vastuulle.

Akatemia ei rahoita suoraan Shok-hankkeita.

Raportti julkistettiin jo helmikuussa, mutta se jäi pienelle huomiolle. Asian nosti esille vapaa toimittaja Elina Grundström tiistain HS:ssa julkaistussa kolumnissaan.