Ylioppilaista yhä suurempi osa ei aloita jatko-opintoja heti ylioppilasvuotensa syksyllä. Viime vuonna tuo osuus nousi ensimmäistä kertaa yli 60 prosenttiin. Edellisvuodesta osuus kasvoi prosenttiyksikön verran.

Toisaalta jatko-opintoihin haki tuoreista ylioppilaista entistä suurempi osa. Hakeneita oli 77 prosenttia eli pari prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän.

Jatko-opintojen ulkopuolelle jäädään useimmiten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, kertoo Tilastokeskus.

Uusia ylioppilaita tuli viime vuonna 32 700, kutakuinkin saman verran kuin edellisenä vuotena.

Heistä yliopisto-opinnot aloitti heti 18 prosenttia ja ammattikorkeakouluopinnot 17 prosenttia.

Yliopistoon pääsi parhaiten Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnista, kun taas ammattikorkeakoulussa jatkettiin eniten Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta.

Ammattikouluun – eli takaisin toiselle asteelle – meni nelisen prosenttia, lähes 1 400 ylioppilasta.

Myöskään peruskoulun päättäneistä ennätyksellisen suuri osuus, yhdeksän prosenttia, ei aloittanut välittömästi jatko-opintoja. Yhteensä heitä oli 5 700.

Kyseessä on kuitenkin vain tutkintoon johtavat koulutus, ei esimerkiksi peruskoulun lisäopetus eli kymppiluokat eikä niin sanottu ammattistartti.

"Arviolta puolet tuosta joukosta jatkoi opintojaan niissä koulutuksissa, jotka ovat tilastojen ulkopuolella", sanoo yliaktuaari Ritva Kaukonen Tilastokeskuksesta.

Peruskoulun päättäjiä oli viime vuonna noin 64 000.

Heistä puolet jatkoi opintoja lukiossa ja noin 40 prosenttia ammattikoulussa.

Eniten koulutuksen ulkopuolelle jäätiin Päijät-Hämeessä.