Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Yritykset määrittävät kunnan elinkelpoisuutta – HS.fi:n verkkokartta näyttää kaikkien kuntien tiedot

 |   | 
 
Lauri Rotko
Kärkölä elää ja hengittää Koskisen Oy:n tahtiin, sanoo vanerin pinnoitustehtaalla lähes 20 vuotta työskennellyt Jukka Virtanen. Saha ja tehdas työllistävät noin 800 ihmistä, joista puolet asuu ja maksaa veronsa Kärkölään.
Kärkölä elää ja hengittää Koskisen Oy:n tahtiin, sanoo vanerin pinnoitustehtaalla lähes 20 vuotta työskennellyt Jukka Virtanen. Saha ja tehdas työllistävät noin 800 ihmistä, joista puolet asuu ja maksaa veronsa Kärkölään.

HS laski verkkokarttaan yksityisten työntekijöiden suhteen julkisella sektorilla työskenteleviin kunnittain. Esimerkiksi Urjalassa, Karvialla ja Kärkölässä ihmiset työllistyvät selkeästi maan keskivertoa enemmän yksityisten yritysten palkkalistoille. Muhoksella, Rovaniemellä ja Kajaanissa tilanne yksityisen sektorin työllistävä vaikutus on huomattavasti pienempi.

Yksityiseltä sektorilta saatavat verotulot ovat kunnan kannalta merkittäviä paitsi tuloverotuksen vuoksi, myös yrityksen maksamina kiinteistöveroina ja voitoistaan maksamina yhteisöveroina.

”Kunnan elinkelpoisuus määräytyy juuri tätä laskelmaa vasten”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan johtaja Hannu Kaseva.

”Tämä on sellainen, mitä ei oikein ääneen saisi sanoa.”

”Puhutaan että meillä on kunnat itsenäisiä, kun todellisuudessa yli puolet kunnista on valtiontuen vuoksi valtion liekanarussa.”

Kaseva kuitenkin huomauttaa, että luvut antavat varsinkin maatalousvoittoisten kuntien osalta virheellisen kuvan. Maatalousharjoittajat, vaikka ovatkin yksityisiä yrittäjiä, pärjäävät usein verotuloista maksettavan subvention varassa.

Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) sanoo pitävänsä yksityisten yritysten työllistävyyttä keskeisenä kuntien elinvoimaisuuden mittarina.

”Kun tavoitellaan että meillä olisi elinvoimaiset ja vahvat kunnat, siihen keskeisesti liittyy juuri se, että kunnalla on verotulopohjaa. Se tuo kunnalle itsenäisyyttä”, Virkkunen sanoo.

”Hallituksen tarkoitus on se, että jatkossa kunnat omien verotulojensa kautta pystyisivät pyörittämään palvelutoimintaansa.”

Se on yksi syy Virkkusen ajamaan kuntareformiin. Isommat kunnat eivät kilpailisi keskenään ja myös elinkeinoelämää tukevaa osaamista löytyisi paremmin.

Kunnat eivät kuitenkaan elä taloutensa kanssa yksin, Virkkunen muistuttaa. Kunnille, joissa ei ole tarpeeksi yksityisen sektorin verotuloja, maksetaan loput tarvittavat rahat muiden kuntien ja valtion tienaamista verotuloista.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi


Uutiset

25.5.2013