Vastavalmistunut ulkomaalainen tienaa vähemmän kuin suomalainen

Kotimaa
 
Anne Vatén / HS
Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee lähes 16 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Kuvassa Helsingin Yliopiston Porthania.
Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee lähes 16 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Kuvassa Helsingin Yliopiston Porthania. Kuva: Anne Vatén / HS

Suomalaisista korkeakouluista valmistuneet ja Suomeen töihin jääneet ulkomaalaiset ansaitsevat suomalaisia vähemmän.

Tuoreeseen kyselyyn vastanneista yli puolet tienasi ensimmäisessä työpaikassaan enintään 2 000 euroa kuukaudessa.

Nykyisessä työssä vielä kolmasosa vastanneista ansaitsi enintään 2 000 euroa. Keskipalkka jäi suomalaisen keskiarvon alapuolelle, ja Suomeen asettuneiden palkka on pienempi kuin niillä, jotka ovat muuttaneet takaisin kotimaahansa tai muualle.

Kyselyssä selvitettiin Suomessa vuosina 2009 ja 2010 korkeakoulututkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten työllistymistä.

Mukana oli 15 korkeakoulua ja 363 vastaajaa. Vastausprosentiksi jäi 21. Eniten osanottajia oli Kiinasta, Venäjältä ja Saksasta.

Kyselyyn vastanneista lähes 70 prosenttia oli työllistynyt. Työllistymisen esteiksi koettiin useimmiten suomen tai ruotsin kielen riittämättömyys ja verkostojen puute.

Työllistymättä jääneistä suurin osa jatkoi opintojaan.

Suomeen jääneiden työllistymisaste oli lähes sama kuin kotimaahansa palanneiden eli noin 70 prosenttia, kun taas jonnekin muualle valmistumisensa jälkeen muuttaneista vain hieman yli puolet oli saanut töitä.

Kyselyyn vastanneista noin viidennes oli muuttanut takaisin kotimaahansa tai muualle. Koko tutkimusjoukosta määrän arvioidaan kuitenkin olevan suurempi, koska osoitteiden jäljittämisessä oli pulmia.

Tänne jääneet olivat työhönsä tyytyväisempiä kuin muualle lähteneet. Kaikkiaan yli puolet oli työhönsä tyytyväisiä ja arvioi sen myös vastaavan koulutustaan.

Tyytyväisimpiä työhönsä olivat Pohjois-Amerikasta ja EU-maista kotoisin olevat.

Etnistä syrjintää kokivat erityisesti Afrikasta kotoisin olevat.

EU:n ulkopuolisista maista tulleilla on puoli vuotta aikaa etsiä työtä valmistumisensa jälkeen. Sen jälkeen he joutuvat poistumaan maasta, jollei heillä ole perhesiteitä tai työ- tai jatko-opintopaikkaa.

Esimerkiksi Saksassa vastaava aika pidennettiin äsken vuodesta 18 kuukauteen, kertoo projektipäällikkö Päivi Jyry Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa Suomenkin pitäisi hyödyntää paremmin ulkomaalaisten opiskelijoitten osaamista.

Kansainväliset opiskelijat pitävät Suomea houkuttelevana paikkana opiskella, elää ja työskennellä. Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista suosittelisi Suomea opintopaikkana ystävilleen tai sukulaisilleen.

Opintojen maksuttomuus oli yksi houkutteleva tekijä.

Kaikkiaan Suomessa opiskelee nyt lähes 16 000 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa.

Valmistuneitten työllistymiskyselyn teetti Helsingin yliopiston koordinoima Valoa-hanke. Tekijä oli Tampereen yliopiston yksikkö.