Suomensukuisten määrä hupenee Venäjällä – kuvareportaasi Karjalasta

Kotimaa
 
JUHA METSO
Kotkatjärveläiset Sergei Soldatov ja Aleksandr Makušev peseytyivät koulun aulassa leikkien jälkeen. Pojat puhuvat keskenään venäjää.
Kotkatjärveläiset Sergei Soldatov ja Aleksandr Makušev peseytyivät koulun aulassa leikkien jälkeen. Pojat puhuvat keskenään venäjää. Kuva: JUHA METSO

Suomensukuiset kielet ovat suurissa vaikeuksissa Venäjällä.

Venäjän väestönlaskennan mukaan suomea puhuvien määrä väheni vuosina 2002–2010 neljänneksellä noin 52 000:sta 39 000:een. Vepsää puhuvien määrä väheni yli kolmanneksella noin 3 600:een. Karjalankielisten määrä taas romahti puoleen: Vielä vuonna 2002 karjalankieliseksi ilmoittautui noin 53 000 ihmistä, mutta vuonna 2010 enää noin 25 600.

Kielten hiipumisen lisäksi yhä harvemmat mieltävät itsensä kansallisuudeltaan suomalaiseksi tai karjalaiseksi. Vähemmistöjä sortaneen neuvostopolitiikan jäljet näkyvät: nuoret ovat kasvaneet venäläisiksi. Nykyisin nuoret opiskelevat karjalan sijasta mieluiten englantia, jonka avulla saa töitä.

Kielten asema ei Itä-Suomen yliopiston tutkijan Sanna-Riikka Knuuttilan mukaan ole toiveikas.

"Onhan karjalan kieli elinvoimaisempi kuin runsaat 20 vuotta sitten, mutta se on edelleen erittäin uhanalainen", Knuuttila sanoo.

"En halua tehdä pessimistisiä ennusteita, mutta aika hankala on tehdä kauhean hyvääkään ennustetta."