Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Meritutkijat pitävät Pallada-löytöä merkittävänä

Kotimaa
 
Jouni Polkko
Sukellusryhmä Badewannen jäsen Timo Niemi ui Pallada-hylyllä kasemattitykin yli.
Sukellusryhmä Badewannen jäsen Timo Niemi ui Pallada-hylyllä kasemattitykin yli. Kuva: Jouni Polkko

Museovirasto pitää Hangon vesiltä paikannetun venäläisen Pallada-sotalaivan hylkyä merkittävänä löytönä.

”Muun muassa hautastatus tekee siitä merkittävän. Sota-alukset ovat lisäksi ainutlaatuisia tietolähteitä”, sanoo meriarkeologi Minna Leino.

Pallada oli Venäjän Itämeren-laivaston ylpeys. Se upposi ensimmäisessä maailmansodassa syksyllä 1914. Laivan mukana hukkui noin 600 miestä

Kiinnostavana tutkimuskohteena Palladaa pitää myös Merikeskus Forum Marinumin tutkija Mikko Meronen.

”Se on suurimpia Suomen lähivesille uponneita hylkyjä. Näin suuria ensimmäisen maailmansodan aikaisia hylkyjä ei ole montaa jäljellä”, Meronen sanoo.

Helsingin Sanomien Kuukausiliite kertoi hylyn löytymisestä lauantaina.

137 metriä pitkän panssaroidun taistelulaivan löysi 60 metrin syvyydestä hylkysukellukseen erikoistunut suomalainen sukeltajaryhmä.

Hylkytutkimusryhmä löysi Palladan jo kesällä 2000, mutta se on pitänyt löytöä omana salaisuutenaan 12 vuotta.

Viime kesänä ryhmä kuitenkin päätti julkistaa löydön. Palladan tarina kerrotaan Kuukausiliitteessä.

Palladan upotti lokakuussa 1914 saksalainen sukellusvene U 26, joka onnistui yllättämään venäläisen laivasaattueen. Sukellusvene ampui torpedon Palladan kylkeen, ja laiva upposi muutamassa minuutissa.

Tiettävästi kukaan laivalla olleista ei ennättänyt pelastautua. Hukkuneet olivat kotoisin Länsi-Venäjältä ja Baltiasta.

Palladan uppoaminen oli vuosikymmeniä pahin Suomen lähivesillä koskaan tapahtunut onnettomuus. Vasta kun matkustajalaiva Estonia upposi syksyllä 1994, menetettiin vielä enemmän ihmishenkiä, peräti 859.

Palladan kohtalo on painunut lähes unohduksiin. Sen uhreille ei ole pystytetty muistomerkkiä, eikä heitä ole milloinkaan muisteltu. Onnettomuuden aikana Suomessa ja Venäjällä vallitsi ankara sotasensuuri, joten uhrien lukumäärää ei saanut paljastaa.

Lue Palladan tarina tänään lauantaina ilmestyvästä Kuukausiliitteestä.