Taantuma vähensi suomalaisten juomista

Kotimaa
 

Alkoholijuomien kokonaiskulutus jäi viime vuonna noin 9,6 litraan asukasta kohti 100-prosenttiseksi alkoholiksi muutettuna, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja valvontavirasto Valviran raportti. Vuonna 2011 kokonaiskulutus oli noin 10 litraa.

THL:n erikoistutkijan Esa Österbergin mukaan kulutuksen lasku johtuu alkoholiveron korotuksista ja talouden taantumasta.

”Raju lama on yleensä varmin asia, joka saa alkoholin kulutuksen laskemaan. Monelle se tarkoittaa, että rahaa on selvästi vähemmän käytössä ja myös alkoholista joudutaan tinkimään.”

Tutkimusten mukaan työttömyys vähentää juomista.

Suomalaiset ovat vähentäneet myös alkoholijuomien ostamista kaupasta. Ravintolakulutuksen hiipuminen liittyy Österbergin mukaan enemmän siihen, että nuoret menevät baariin entistä myöhempään kellonaikaan. Tällöin on jo ehditty aloitella kotona.

Tilastoidun alkoholin kulutuksen, eli kauppojen ja ravintoloiden myynnin, arvioidaan vähentyneen vuonna 2012 todellisuudessa noin kolme prosenttia edellisvuodesta.

Tilastoja tulkittaessa on otettava huomioon, että kaupat ostivat varastoonsa vuoden 2011 lopussa runsaasti alkoholia ennen vuodenvaihteen verokorotusta. Tämä siis liioittelee vuoden 2011 kulutusta. Graafissa näkyvästä tilastoidun alkoholin kulutuksesta ei ole julkaistu vielä 2012 vuoden lukuja juomaryhmittäin.

Neljä vuoden 2008 jälkeen tehtyä alkoholiveron korostusta ovat siis vähentäneet alkoholin kulutusta ja lisänneet valtion tuloja. Alkoholin hinta ei ole Suomessa vielä Euroopan kallein.

Österberg uskoo, että uusiin veronkorotuksiin on vielä varaa, sillä alkoholin matkustajatuonti ei ole lisääntynyt edellisten korotusten jälkeen.

”Jos lama hellittää ja veronkorotukset loppuvat, kulutus voi vähän nousta”, hän arvioi.

Österbergin mukaan 12 litran vuosikulutus olisi jo tasoa, jota ”moderni eurooppalainen yhteiskunta ei enää kestä”.

Vaikka väkevien juominen vähenee, on hankala puhua suomalaisten juomatapojen eurooppalaistumisesta. Ei ole olemassa yhtenäistä eurooppalaista juomatapaa, Österberg sanoo.

”Ennemminkin Etelä-Euroopan maat näyttäytyvät kummajaisina siinä, kuinka ne ovat pystyneet pitämään alkoholin silkkana ruokajuomana ja luomaan sosiaaliset normit, että aterioiden välillä ei juoda.”

Viinien kulutus on ollut jatkuvassa kasvussa viimeisten vuosikymmenien aikana. Viinien kulutus (1,6 litraa 100-prosenttista alkoholia asukasta kohti vuonna 2012) jää kuitenkin selkeästi mallasjuomien kulutusta (3,6 litraa) pienemmäksi ja pienemmäksi kuin väkevien alkoholijuomien kulutus (1,8 litraa).

Siiderien ja long drink -juomien suosio on kasvanut 1990-luvulta lähtien, mutta kulutus on vähentynyt etenkin siiderin osalta viime vuosina.

Suomalaisten juomatavat ovat nykyisin melko samanlaisia verrattuna Itä-Euroopan maihin ja myös Keski-Eurooppaan. Esimerkiksi Irlannissa, Tsekeissä ja Unkarissa käytetään enemmän alkoholia kuin Suomessa. Suomi peittoaa kuitenkin muut Pohjoismaat.

Viinin kulutus on Suomessa vähäisempää verrattuna muihin Pohjoismaihin. Täällä myös juodaan edelleen paljon väkeviä, joiden juonti lähti muissa Pohjoismaissa jo kymmenen vuotta aikaisemmin laskuun.

Olutta Suomessa juodaan suunnilleen saman verran kuin Tanskassa ja enemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa.

”Tulevaisuudessa viinin kulutus todennäköisesti lisääntyy. Mutta on hankala sanoa, lisääntyykö se nopeammin kuin väkevien kulutus vähentyy. Vanha sukupolvi, joka harrasti väkeviä, alkaa kuolla pois”, Österberg pohtii.

Merkittävä piirre suomalaisten juomatapojen muuttumisessa on myös se, että juominen on muuttunut miesten keskinäisestä toiminnasta pariskuntien väliseksi toiminnaksi. Alkoholi on siirtynyt ravintoloista kotiin.

”Vielä 1960-luvulla miehet eivät juoneet kotona, vaan perjantaipulloa piilotettiin puuvajassa. Sieltä se sitten vietiin miesten saunaan.”

Uutista päivitetty maanantaina 6.5. julkaistulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alkoholiraportilla. Aiempi uutinen perustui ennakkotietoihin.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi