Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Abit panivat pyyhekumit syrjään

Kotimaa
 
Mari Schildt
Vesa-Matti Väärä
Eero Nummela (edessä), Peter Liski ja Joni Sainio (vas.) hoitivat englannin preliminäärikokeen maanantaina tietokoneilla.
Eero Nummela (edessä), Peter Liski ja Joni Sainio (vas.) hoitivat englannin preliminäärikokeen maanantaina tietokoneilla. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Mynämäen lukiossa parikymmentä abia hoiti englannin preliminäärikokeen sähköisesti.

Mynämäki

"Ainakin voin sitten joskus sanoa, että olin muuten ensimmäisiä, jotka sen tekivät", perusteli Eero Nummela osallistumistaan kokeiluun, jossa ylioppilaskoetta edeltävä englannin preliminäärikoe tehtiin tietokoneella.

Mynämäen lukiossa melkein parikymmentä abiturienttia kokeili sähköistä suoritusta maanantaina.

Ylioppilastutkintolautakunnan tavoite on avata sähköinen koemahdollisuus abiturienteille vuonna 2016 joissakin aineissa. Koko tutkintoon se on määrä ulottua viimeistään vuonna 2019.

Käytettävää järjestelmää ei ole vielä päätetty, mutta pisimmällä on Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksen kehittämä Ville-opetusjärjestelmä, jota myös Mynämäellä kokeiltiin.

Kokeen sisältö vastasi täysin paperiversiota. Se koostui luetun ymmärtämisestä, sanasto- ja rakennetehtävistä sekä esseestä. Monivalintatehtävissä kone ehdottaa tekstin puuttuvaan kohtaan muutamaa vaihtoehtoa, ja valittu sana solahtaa tekstiin.

"Se toimi paperikoetta paremmin, koska tekstiä pystyi lukemaan helpommin, kun se täydentyi", kommentoi Joni Sainio kokeen jälkeen.

Lähes kaikki kokeeseen osallistuneet pitivät sähköisen kokeen vahvimpana etuna tekstinkäsittelyä. "Aloitin esseen kirjoittamisen kolme kertaa uudestaan. Eipä tarvinnut kumittaa. Ja tekstin sisäänkin pystyi lisäämään lauseita", sanoi Peter Liski.

Abiturientit antoivat kokeesta Ville-järjestelmän laatijoille voittopuolisesti kiittävää palautetta. Kehitettävääkin löytyi. Abiturientit tuumivat myöhemmin, että piirtämistä vaativissa tehtävissä paperiversio saattaisi olla parempi.

Osa myös pitää enemmän tekstin lukemisesta paperilta kuin näyttöruudulta.

Tutkijoiden mukaan sähköinen koe nopeuttaa kokeiden korjaamista jopa 40 prosentilla. Ohjelma antaa palautteen oikeista ja vääristä vastauksista niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista.

"Arvostelua ei voi kokonaan ulkoistaa ohjelmalle, koska vapaata tekstiä se ei pysty arvioimaan", sanoo Ville-järjestelmää kehittävä tutkija Mikko-Jussi Laakso Turun yliopistosta. Hänen mukaansa sähköisellä järjestelmällä ei periaatteessa ole muita rajoja kokeen sisällölle kuin mielikuvitus. Silti nykyisen kaltainen ylioppilaskoe on vuosikymmenten kehityksen tulos ja sen sisällöllä on perusteensa.

"Jos mennään oikein soveltaviin kokeisiin, se saattaa vaatia enemmän aikaa arvosteluun", hän muistuttaa.

Tulevaisuuden kysymys on se, käyttävätkö opiskelijat kokeessa omia vai koulun tietokoneita. Mynämäellä koe tehtiin koulun koneilla, joista ei ollut yhteyttä nettiin.

Tietokoneet käyttivät Turun yliopiston palvelinta, jonka tutkijat olivat tuoneet paikalle. Jos sähköt olisivat katkenneet, järjestelmä olisi pystynyt toimimaan vielä puolesta tunnista tuntiin.

Varalla olivat myös koulun kannettavat, omaa akkua käyttävät tietokoneet.

Jos tietokone olisi hajonnut kesken kokeen, opiskelija olisi voinut jatkaa tallennettua työtään toisella tietokoneella siitä, mihin oli jäänyt.

Mari Schildt
Mynämäki