Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Digilaitteet jäävät kouluissa vähälle käytölle

Kotimaa
 
Markus Jokela / HS
"Sormella liikuttelu tuo uuden ulottuvuuden opiskeluun", sanoo luokanopettaja Anu Hillner, joka neuvoo Agnes Dosa-Raczia. Edessä istuu Oona Nygård, jonka mielestä tabletti on kätevä myös äidinkielessä eli kirjoittamisessa.
"Sormella liikuttelu tuo uuden ulottuvuuden opiskeluun", sanoo luokanopettaja Anu Hillner, joka neuvoo Agnes Dosa-Raczia. Edessä istuu Oona Nygård, jonka mielestä tabletti on kätevä myös äidinkielessä eli kirjoittamisessa. Kuva: Markus Jokela / HS

Suomalaiskoulujen tietotekninen varustelu on Euroopan kärkeä, mutta opetuskäyttö on jäänyt jälkeen.

"Muistatteko jo omat iPad-numerot?" luokanopettaja Anu Hillner kysyy espoolaisessa Meritorin koulussa. Alkamassa on 3A-luokan englannin tunti.

Kahden luokan oppilaille jaettiin viikko sitten lainaksi minitabletit.

Artikkeliin liittyvät

Jo nyt useimpien oppilaiden sormi vaeltaa näytöllä kuin kotonaan. Vain salasanojen ja tunnusten muistelu vie välillä aikansa. Englannin lisäksi digitaalisia sisältöjä testataan matematiikassa, äidinkielessä ja opetuksellisissa peleissä.

Pian julkaistavan EU:n tilaaman 31 maan vertailun mukaan suomalaiskoulujen tietotekninen varustelutaso on Euroopan kärkimaiden tasolla, mutta opetuskäyttö on jäänyt pahasti jälkeen.

Datatykkejä, kosketustauluja ja oppimisalustoja on suhteellisen paljon, mutta varsinkin peruskoulussa opettajat käyttävät niitä vähemmän kuin Euroopassa yleensä.

Myös suomalaisten oppilaiden käsitykset tietotekniikan hyödystä opetuksessa ovat Euroopan alhaisimpia, kertoo opetusneuvos Ella Kiesi Opetushallituksesta.

Kahden suuren oppimateriaalikustantajan eli Sanoma Pron ja Otavan hallitsemille markkinoille pyrkivä Edukustannus järjesti vuosi sitten kilpailun, jolla se haki testikoulua aineistolleen.

Yli sadan vastaajan joukosta erottuivat Meritorin opettajaparin Anu Hillnerin ja Katri Konsti-Pitkäsen perustelut saada aineisto testiin.

Jo viikon koekäytön jälkeen sisällöille tulee kritiikkiä.

"Nämä sisällöt ovat kyllä meille aika tuttuja. Murtoluvuista ja ajasta ei ole oikein mitään", sanoo matematiikkaan erikoistunut Konsti-Pitkänen.

Hän kaipaa haasteellisempia tehtäviä luokkansa "pikku tutkijoille", jotka on valittu soveltuvuustestein.

"Sisällöntuotantomme laahaa jäljessä", tunnustaa Edukustannuksen toimitusjohtaja Jukka Vahtola.

Eikö opettaja voisi itsekin valmistaa opetusmateriaalia verkkoon? "Ei siihen ole oikein aikaa", vastaa Konsti-Pitkänen.

Digitaalista aineistoa on ollut tarjolla isoillakin kustantamoilla jo pitkään. Etenkin opettajien materiaalista valtaosa osa on jo myös sähköisenä, mutta oppikirjoista vasta muutama prosentti, kertoo kustannusjohtaja Teuvo Sankila Otavasta.

"Pelkkä laitehan ei ratkaise mitään. Osa oppilaistakin on vielä perinteisten menetelmien kannalla", muistuttaa Sankila.

"Sähköisyys ei ole itsetarkoitus, mutta se voisi säästää opettajien aikaa rutiineilta ja auttaa eriyttämään opetusta eri tasoille", sanoo johtaja Mika Silvennoinen Sanoma Prosta.

Suuri ongelma on kuntien ja koulujen perin vaihteleva valmius hyödyntää digitaalisia sisältöjä.

"Jonkun pitäisi ottaa johtajuus", sanoo Silvennoinen.

Silvennoinen kaipaa yhtenäisyyttä laitteisiin ja järjestelmiin, jotta vältyttäisiin potilastietojärjestelmien kaltaisilta pulmilta.

Espoolaisen Meritorin kolmasluokkalaiset ovat ainakin toistaiseksi motivoituneita tablettien hyödyntäjiä.

Tehtävägeneraattori laukoo oppilaille uusia tehtäviä, joiden vaikeusaste riippuu siitä, miten he ovat selviytyneet edellisistä. Suoritukset tallentuvat opettajan Majakka-toimintoon, ja digitaalisia kotiläksyjäkin voi tehdä. Tabletit miellyttävät lapsia.

"Aika helppo tätä on käyttää ja tällä voi tehdä kaikkea kivaa. Englantia oppii hyvin, kun sitä voi samalla kuunnella", sanoo Oona Nygård.

Hän on jo omaksunut koskettelun, vaikka kotona pitää vielä tyytyä tietokoneen näppäimiin.

 

Sanoma Pro ja Helsingin
Sanomat kuuluvat samaan
Sanoma-konserniin.