Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yhteisövero olisi varaa laskea lähes nollaan

Kotimaa
 

Jos valtio lopettaisi kaikki erimuotoiset yritystuet, yritysten maksama yhteisövero voitaisiin laskea noin yhteen prosenttiin. Pelkästään suorat rahatuet lakkauttamalla yhteisövero voitaisiin painaa alle 20 prosentin.

HS:n tekemän laskelman mukaan valtio tukee yrityksiä kaikkiaan 4,8 miljardilla eurolla. Pääosa summasta, 3,7 miljardia euroa selittyy erilaisilla verotuilla. Suoria tukia valtio maksaa vajaan miljardin.

Fakta

Mikä on yritystuki?

 Yritystukea voi antaa monessa muodossa: suoraa tukirahaa, verotukea, tuettuja lainoja tai takauksia.

 EU:n ja WTO:n sääntöjen mukaan yritystukea ovat:

 valtiolta, kunnilta tai muuten julkisesti tuleva rahoitus, joka on halvempaa kuin markkinoilta saatava rahoitus

 rahoitus, jota eivät saa kaikki yritykset, vaan sitä annetaan valikoivasti

 rahoitus, joka vääristää kilpailua

 rahoitus, joka vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan

Samaan aikaan yritykset ovat isoja veronmaksajia.

Hallitus laati parhaillaan yritystoimintaa ja talouskasvua virkistävää kasvupakettia. Kasvupaketti on tarkoitus kasata kokoon hallituksen puoliväliriihessä helmikuun lopussa.

Jos asioita laittaa ronskisti halki poikki, kasvupakettia voi rakentaa kahdella tavalla.

Yhden näkemyksen mukaan paras tapa on antaa yrityksille kohdennettuja tukia. Silloin voi valita, tukeeko ympäristönäkökohtia, pieniä start upeja eli aloittavia yrityksiä, pieniä ja keskikokoisia yrityksiä, vientiteollisuutta, it-alaa, paljon energiaa käyttävää teollisuutta, telakoita. . . 

Toisen näkemyksen mukaan tukipiperrys ei anna talouskasvulle tarvittavaa sytykettä, vaan tarvitaan isompi kertaisku. Sellainen on yhteisöveron alennus. Alennuksen saisivat kaikki yritykset, ja sen on tarkoitus innostaa yritykset kasvuun.

Ongelmana on, että yhteisöveron tuntuva alentaminen on kallista. Sen sijaan yritystukia voi annostella pienempinä paloina.

Esimerkiksi Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen yrittäjät ovat vaatineet yhteisöveron laskua 15 prosenttiin.

Nyt yhteisövero on 24,5 prosenttia.

Koska kaikkeen ei ole varaa, HS asetti yritystuet ja yhteisöveron alentamisen vastakkain.

Entä jos hallitus päättäisi lopettaa kaikki yritystuet? Kuinka paljon se säästäisi rahaa? Ja kuinka paljon yhteisöveroa tällä rahalla olisi varaa laskea?

Kyseinen ajatusleikki on rakennettu oheiseen grafiikkaan.

Valtio maksaa suoria yritystukia lähes miljardi euroa vuodessa. Jos saman summan käyttäisi yritysten voitoistaan maksaman yhteisöveron alentamiseen, yhteisöveroa voitaisiin alentaa vajaat viisi prosenttiyksikköä 19,6 prosenttiin.

Yhteisöveron yhden prosenttiyksikön alentaminen maksaa karkeasti arvioiden noin 200 miljoonaa euroa. Näin paljon valtiolta siis jäisi verotuloja saamatta.

Jos vielä luovuttaisiin valtion kustantamista elinkeino- ja yrittäjäpalveluista, yhteisövero voitaisiin painaa 19,1 prosenttiin.

Tämä on huomattavasti nykytasoa – ja myös Ruotsin yhteisöveroa – alempana, mutta toisaalta kaukana yritysmaailman vaatimuksista.

Jos yrityksiltä vielä poistettaisiin lukuisat erilaiset verovähennysoikeudet ja muut verotuet, yhteisövero voitaisiin poistaa lähes kokonaan.

Verotuki tarkoittaa poikkeamaa normaalitasosta eli normaalia kevyempää verotusta tai verovapautta.

Verotukien lakkauttamisesta kertyisi niin paljon lisätuloa valtion kassaan, että yhteisövero voitaisiin kutistaa 0,6 prosenttiin. Käytännössä yritykset tosin siirtyisivät yhteisöveron sijasta maksamaan enemmän muita veroja.

Yritystukia on viime vuosina arvosteltu tehottomuudesta, ja osa poliitikoista on vaatinut niiden karsimista. Myös elinkeinoelämä itse on Jorma Ollilan johdolla ehdottanut tukiviidakon siistimistä.

Teollisuusneuvos Matti Pietarisen selvityksen mukaan suorien yritystukien määrä on viime vuosikymmenen aikana kasvanut yli 50 prosenttia.

Piia Elonen HS

OIKAISU: Suomen yrittäjät ei vaadi yhteisöveron laskemista 15 prosenttiin, toisin kuin sunnuntaina 17. helmikuuta sivuilla A 14-A 15 väitettiin. Vaatimuksen ovat esittäneet vain Elinkeinoelämän keskusliitto ja Keskuskauppakamari. Lisäksi grafiikassa kahden pallon mittasuhteet olivat väärin päin. Isoimman pallon olisi pitänyt kuvata verotukien määrää (3699 milj. euroa) ja keskikokoisen pallon suoria yritystukia (977 milj. euroa). Itse luvut olivat oikein.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat