Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Tutkija lama-ajan lasten ongelmista: Vieläkään ei ole opittu tarpeeksi

Kotimaa
 
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Joka viides vuonna 1987 syntyneistä on syönyt psyykenlääkkeitä.
Joka viides vuonna 1987 syntyneistä on syönyt psyykenlääkkeitä. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

1990-luvun lama-ajan ongelmista ei ole otettu tarpeeksi opiksi mielenterveyspalveluiden hoidossa. Näin sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Reija Paananen.

HS kertoi tiistaina, että edellislaman lapset kantavat kovaa taakkaa laman seurauksista: tuoreen tutkimuksen mukaan jopa joka viides vuonna 1987 syntyneistä on käynyt psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai syönyt psyykenlääkkeitä.

THL:n Paananen pelkää, että vaikka 90-luvun taantumasta on jotain opittukin, kärsivät seuraavat sukupolvet lähes yhtälailla nykyisen taloustaantuman seurauksista.

Paanasen mukaan ennalta ehkäiseviin palveluihin ei edelleenkään ole panostettu tarpeeksi. Esimerkiksi neuvolat, kouluterveydenhuolto, kuraattorit ja opiskelijoiden palvelut pitäisi saada suositusten tasolle.

"Perheiden palvelut pitäisi nähdä kokonaisuutena. Lasten hyvinvointia edistää se, jos aikuispalvelut ovat kunnossa. Jos vanhemmat joutuvat työttömäksi, sairastuvat tai eroavat, lasten hyvinvointiin pitäisi kiinnittää huomiota, koska vanhempien tilanne heijastuu lapsiin."

Paananen sanoo olevansa huolissaan erityisesti nykyisistä nuorista aikuisista. "Miten heidän lapsilleen käy, jos vanhemmat eivät ole päässeet kiinni kunnolla elämään?"

Helsingin perheneuvoloiden johtava sosiaalityöntekijä Riitta Whiteheadin mukaan yhteiskunnan taloudellinen tilanne heijastuu perheneuvoloihin.

"Asiakkaita on tulossa koko ajan. Nopeat saneeraukset palveluissa ja lasten lähipiirissä tapahtuneet isot muutokset näkyvät aina perheneuvoloissa. Myös nykyisen laman seuraukset voivat näkyä tulevaisuudessa", Whitehead sanoo.

Paanasen mukaan hyvinvointi ei riipu yksistään resurssien määrästä.

"Lasten hyvinvointi lähtee toimivasta arjesta. Perhettä pitää hoitaa kokonaisuutena eikä niin, että lasta hoidetaan toisessa paikassa ja vanhempia jossain muualla."

Paanasen mielestä koulun ja kodin yhteistyö on tärkeää, mutta koulu ei korvaa kotia kasvattajana.

"Päiväkoti voi toki osaltaan turvata arjen sujumista ja tukea lapsen vahvuuksia esimerkiksi antamalla lapselle hyvää palautetta, kun lapsi onnistuu. Myös koulu voi tukea lasten vahvuuksia."

Sen Paananen näkee positiivisena, että nyt ihmiset uskaltavat hakea entistä paremmin apua ongelmiinsa.