Kimpparakentaminen esille Hyvinkään asuntomessuilla

Hyvinkää vuokrasi 4 200 neliön tontin asuntomessualueelta, ja kullekin perheelle tuli hallintaoikeus 700 neliöön

Kotimaa
 
Arto Ketonen (vas.) auttaa veljeään Antero Ketosta (oik.) asentamaan kiviä paikoilleen Hyvinkään asuntomessualueella. Tommy Lindholm seuraa urakkaa.
Arto Ketonen (vas.) auttaa veljeään Antero Ketosta (oik.) asentamaan kiviä paikoilleen Hyvinkään asuntomessualueella. Tommy Lindholm seuraa urakkaa.

Talotehdas toimitti pientalot avaimet käteen -periaatteella ja yhteishankinnoilla jokainen perhe säästi yli 10 000 euroa.

Kumivasara paukkuu Antero Ketosen kourissa, ja kivilaatat asettuvat riviin omakotitalon autotallin edessä.

Aikuisia ja lapsia vilisee viimeistelemässä pihojaan pikkukujan varressa Hyvinkään asuntomessualueen sydämessä.

Kuuden perheen urakka alkaa olla niin valmis, että ahertajat ehtivät jo pohtia ainutlaatuista kimpparakentamistaan.

"Pelottavan kivuttomasti tämä homma hoitui, vaikka emme edes tunteneet etukäteen toisiamme. Kun muitakin oli samassa paatissa, uskalsimme yrittää", huokaisee Hämeenlinnasta työpaikaltaan rakennustöihin kiiruhtava Jarmo Heiskanen.

Heiskanen ja hänen tuleva vaimonsa Liisa Lahtinen rakensivat ensi kertaa oman talon niin kuin kaikki muukin kujan väki. Kun messut päättyvät elokuun alkupuolella, tuore aviopari muuttaa uuteen kotiinsa.

Porukan keräsi avaimet käteen -periaatteella talot toimittanut Designtalo. Talotehdas löysi suuren ryhmärakentamiseen sopivan 4 200 neliön vuokratontin Metsäkaltevan kaupunginosasta.

"Jokainen meistä teki sopimuksen Hyvinkään kaupungin kanssa ja sai tontista hallintaoikeuden, joka vaihtelee 690 neliöstä 720 neliöön. Suuruus riippuu talojen pinta-aloista, jotka vaihtelevat 120 neliöstä 145 neliöön", kertoo Tommy Lindholm sylissään viisi kuukautta vanha Anni.

Lotta, 2, pyörii jaloissa. Vaimo Laura Lindholm on esikoisen Eetun, 6, kanssa kesäteatterissa.

Tontista kaupunki perii 10 000 euroa vuokraa vuodessa, ja niin jokaisen maksettavaksi tulee vuosittain noin 1 700 euroa.

"Jokainen vastaa omasta osuudestaan. Vaikka joku ei maksaisi, me muut emme joudu siitä vastamaan", Lindholm tähdentää. "Mutta porukka joutuu vastaamaan esimerkiksi pihakujan auraamisesta."

Jos kaikki haluavat lunastaa tontin, sekin on mahdollista. Hyvinkään kaupunki on valmis kauppoihin.

Ryhmärakentamisen muitakin etuja miehet esittelevät toinen toistaan innokkaammin.

"Noin 10 000 euron säästön sai jokainen, kun kilpailutimme kimpassa maansiirtourakoitsijan rakentamaan talojen perustukset valmiiksi", Heiskanen kertoo.

"Kaikille tuli halvemmaksi, kun palkkasimme yhdessä myös vastaavan mestarin", Lindholm kertoo.

Kun porukka tilasi yhdessä pihakivet, nurmikot, asvaltin, kasvit sekä saunojen lasiseinät ja suihkut, syntyi lisää säästöä.

Jokainen perhe valitsi talotehtaan mallistosta oman suosikkinsa. Myös lämmitysjärjestelmiin tuli laaja kirjo. Kujan varrella käytetään kauko- ja maalämpöä sekä ilmalämpöpumppua. Yhden talon katolla komeilevat aurinkokeräimet, ja kahdessa talossa on hybriditakka.

"Talvella vertaillaan kustannuksia", miehet tuumivat.

Lämmitys- ja ylläpitokustannuksia ovat laskeneet etukäteen myös Tamio Salminen ja Mirella Melander-Salminen.
Nelihenkinen perhe rakensi messujen arkkitehtuuriltaan erikoisimman kodin. Yli 180-neliöisen talon runko on muurattu kiviharkoista, ulkoseinät ja katto on suojattu yli sata vuotta vanhoilla lehtikuusilankuilla.

27 000 kilon lasti rahdattiin Siperiasta asti.

Räystäskourut on piilotettu lankkujen alle, ja sadevesi otetaan pihan altaaseen talteen kasteluvedeksi. Ylimääräinen vesi valuu rinnetontilla kohti Vantaanjokea.

Osa leveistä lankuista on jo harmaantunut hopeanväriseksi, ja talo on sulautumassa mäntymaisemaan.

"Seinille ei tarvitse tehdä mitään sataan vuoteen", Salminen sanoo.

Vaippa on eristetty hyvin, ja takka lämmittää käyttöveden. Lisäksi lämpöpumppu ja aurinkopaneelit takaavat, että passiivitalon määritelmä täyttyy.

Sähkölaskun tavoitteeksi pantiin Salmisen mukaan 50 euroa kuussa.

Edullisten asumiskustannusten jahdissa olivat myös järvenpääläiset Janne ja Titta Kouri. Pari tyytyi alle sadan neliön omakotitaloon, jonka kyljessä on tavallista suurempi autotalli askartelutiloineen.

"Haluamme käyttää rahaa muuhunkin kuin maksaa asuntolainaa", sanoo noin 315 000 euron urakan miltei alusta lähtien toteuttanut Janne Kouri.

Valoa ja väljyyttä tuo olohuoneen jatkeena terassi, jonne aukeavat suuret liukuovet.

Pari sai halvalla yhden huoneen lisää. Terassineliö maksoi perustuksineen vain 250 euroa.

"Terassin lippa estää auringon lämmön pääsyä olohuoneeseen. Niinpä emme tarvitse energiaa kuluttavaa jäähdytystä", Kouri kertoo.

Oikaisu: Jutun kuvatekstiä on korjattu. Janne Kouri ei ollut suunnitellut pöytää, jonka ääressä hän istuu.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi