Oikeustieteilijät: Saarelan tapaus ei ole vain Venäjän sisäinen asia

Kotimaa
 

Afp ja HS
Martin Scheinin, Tuomas Ojanen ja Martti Koskenniemi.
Martin Scheinin, Tuomas Ojanen ja Martti Koskenniemi.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistien vangitseminen Venäjällä merirosvouksesta syytettynä ei ole oikeustieteilijöiden mielestä pelkästään Venäjän sisäinen asia niin kuin poliitikot Suomessa ovat antaneet ymmärtää. Yksi syytetyistä on suomalainen ympäristöaktivisti Sini Saarela.

Asiaa on kommentoinut muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

"Joutuu miettimään, että jos vedottaisiin Venäjän oikeuslaitokseen ulkopuolelta, mikä vaikutus sillä todellisuudessa olisi. Ja sitten mitalin toisella puolella on myöskin se, että me emme kovin mielellämme ole nähneet, että meidän hallinto- tai oikeuskulttuuriamme arvosteltaisiin tai pyrittäisiin muuttamaan ulkopuolelta", Niinistö totesi Ylen haastattelussa viime viikolla.

Kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessorin Martti Koskenniemen mielestä on selvää, ettei kyse ole vain Venäjän sisäisestä asiasta.

"Greenpeacen tapauksessa on kyse toimista, jotka liittyvät Euroopan ihmisoikeussopimukseen, YK:n kansainväliseen merioikeusyleissopimukseen ja kansainvälisiin ympäristönsuojelusopimuksiin", Koskenniemi sanoo.

Venäjän ratifioimassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvataan kaikille ihmisille oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuominnut Venäjän lukuisia kertoja ihmisoikeusloukkauksista, koska epäillyn oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on loukattu.

"Venäjä on sitoutunut lukuisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joita sen on noudatettava myös Greenpeacen asiassa. Suomessa poliitikot ovat hieman harhaanjohtavasti antaneet ymmärtää, että kyse olisi vain Venäjän sisäisestä asiasta", sanoo Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Koskenniemen mielestä keskeinen asia on, mikä olisi Suomen kannalta strategisesti järkevää toimintaa asiassa. Hän korostaa, että Greenpeacen toimet rikkovat Venäjä lakia.

"Venäjällä ihmisoikeudet koetaan usein länsimaiden puuttumisena valtion sisäisiin asioihin. Greenpeacen ja Sini Saarelan tapauksessa tehokkain väylä puuttua asiaan on juuri merioikeussopimus. Venäjällä on arktisten alueidensa takia suuri intressi noudattaa merioikeussopimusta", Koskenniemi sanoo.

Hänen mielestään on selvää, että ainakaan merioikeussopimuksen perusteella tapauksessa ei voi olla kyse merirosvouksesta.

"Merioikeussopimuksessa merirosvoukseksi on määritelty toiminta, jossa käytetään väkivaltaa ja tavoitellaan yksityistä taloudellista etua. Siitä ei ole Greenpeacen tapauksessa kyse. Eri asia on sitten se, miten merirosvous on Venäjän rikoslaissa määritelty."

Euroopan yliopistoinstituutin kansainvälisen oikeuden professorin Martin Scheininin mielestä Venäjän viranomaisilla oli maan rikoslain perusteella syytä epäillä aluksi merirosvoutta, koska Greenpeacen isku tehtiin todennäköisesti Venäjän aluevesillä, missä merioikeusyleissopimuksen merirosvousartiklaa ei sovelleta.

"Venäjän rikoslain mukaan epäily merirosvoudesta edellyttäisi kuitenkin väkivallan uhkaa, minkä viranomaiset ovat sittemmin voineet selvittää. En usko, että Greenpeacen alukselta tai aktivisteilta olisi löydetty väkivaltaan sopivia tekovälineitä. Tästä syystä merirosvoussyytteeltä on mitä todennäköisimmin pudonnut pohja pois ja tuomioistuimen olisi pitänyt hylätä vaatimus aktivistien vangitsemisesta", sanoo Scheinin.

Hänen mielestään asiassa on merkkejä siitä, että kyse voi olla poliittisesti motivoidusta syytteessä. Se olisi vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta.

"Kyse ei siis ole pelkästään Venäjän sisäisestä asiasta, jos Venäjä ei noudata ratifioimaansa ihmisoikeussopimusta", Scheinin sanoo.

Akatemiaprofessori Koskenniemen mukaan suomalaisen Sini Saarelan kannalta keskeistä on, onko hänet määritelty aluksen miehistön jäseneksi vai matkustajaksi.

Jos hän on miehistön jäsen ja Hampurin merioikeuden välitystuomioistuin määrää Venäjän vapauttamaan aluksen ja miehistön takuuta vastaan, Saarela pääsisi pois tutkintavankeudesta.

Hampurin merimiesoikeuden välitystuomioistuin käsittelee asian Hollannin vaatimuksesta. Greenpeacen Arctic Sunrise on hollantilainen merialus.

Igor Podgorny / AFP
Sini Saarela istui telkien takana oikeuskäsittelyssä Murmanskissa 26. syyskuuta.
Sini Saarela istui telkien takana oikeuskäsittelyssä Murmanskissa 26. syyskuuta.