Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Ulkoministeriön verkko oli täysin ulkopuolisten hallussa

Ulkoministeriön verkkovakoilu selvisi päättäjille jo keväällä. Pääministeri Katainen puolusteli vaikenemista "vastatoimien suorittamisella".

Kotimaa
 
Helsingin Sanomat
Jussi Nukari Lehtikuva
Pääministeri Jyrki Katainen kuuli ulkoministeriöön kohdistuneista tietomurroista viime keväänä. "Asiaa käsiteltiin tasavallan presidentin kanssa sekä useissa ulko- ja turvallisuusasiain kokouksissa", Katainen kertoi HS:lle Helsinki-Vantaan lentoasemalla saavuttuaan Moskovasta pääministeritapaamisesta.
Pääministeri Jyrki Katainen kuuli ulkoministeriöön kohdistuneista tietomurroista viime keväänä. "Asiaa käsiteltiin tasavallan presidentin kanssa sekä useissa ulko- ja turvallisuusasiain kokouksissa", Katainen kertoi HS:lle Helsinki-Vantaan lentoasemalla saavuttuaan Moskovasta pääministeritapaamisesta. Kuva: Jussi Nukari Lehtikuva

Ulkomaisten tiedusteluelinten epäillään vakoilleen ulkoministeriön tietoliikennettä. Supo tutkii tietomurtoa törkeänä vakoiluna.

HS:n tietojen mukaan ulkoministeriön tietoverkkoihin iski useita ulkopuolisia tunkeutujia.

Käytännössä tunkeutujat ottivat ministeriön verkon täysin haltuunsa. Osa heistä toimi verkossa vuosia.

Fakta

APT on edistynyt verkkohyökkäys

 APT on lyhenne termistä Advanced persistent threat, suomeksi edistynyt, pitkäkestoinen uhka.

 Useimmiten tarkoin kohdennettu ja hyvin suunniteltu verkkohyökkäys yhtä organisaatiota tai hallinnollista elintä kohtaan. Isku vaatii paljon resursseja.

 Tunkeutuminen tietojärjestelmään voi olla pitkäkestoista ja tapahtuu usein huomaamatta.

 APT-hyökkäyksessä saatetaan kerätä kohteen huomaamatta myös suuria määriä tietoja.

 Yhtenä esimerkkinä APT-hyökkäyksestä on käytetty Stuxnet-matoa, joka teki tuhoa iranilaisen ydinlaitoksen tietojärjestelmissä vuonna 2010.

 Madon kehittäjäksi on epäilty Yhdysvaltoja ja Israelia.

Vakoilutapaus, joka on Suomen historian suurimpia, selvisi viranomaisille yli puoli vuotta sitten.

Vakoilijat käyttivät – tietoturvaslangilla ilmaisten – APT-verkkohyökkäystä. HS:n tietojen mukaan urkintaa ei siis tehty Red October -ohjelmalla, jonka arvioitiin liittyvän asiaan.

APT-hyökkäyksille on ominaista se, että ne on räätälöity kunkin kohteen mukaan ja ohjelmia suosivat valtiolliset tahot. Ohjelmat ovat piilossa kohteen verkoissa pitkiäkin aikoja ja varastavat sieltä hyökkääjän haluamia tietoja.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mukaan urkkija ei kuitenkaan saanut käsiinsä arkaluonteista materiaalia. Verkossa, johon tunkeuduttiin, ei sellaista edes ollut.

"Kun tämä [vakoilu] havainnoitiin ja tieto saatiin, tällaista tietovuotoa ei ole enää jatkunut."

Viranomaiset huomasivat vakoilun ulkopuolisen tahon yhteydenoton ansiosta. Tuomioja ei suostu kertomaan vinkinantajasta, mutta vakuuttaa, että viranomaiset olisivat huomanneet vakoilun ilman vinkinantajaa – jossain vaiheessa.

Vakoilusta kertoi ensin MTV3. Tuomiojan mukaan viranomaiset olisivat kertoneet asiasta oma-aloitteisesti julkisuuteen, ennemmin tai myöhemmin.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan asia salattiin, koska vakoilua harjoittaneiden tahojen ei haluttu tietävän, että he ovat jääneet kiinni.

"Halusimme tehdä tutkintaa itse ja suorittaa vastatoimia."

Pääministeri ei yksilöinyt, mitä vastatoimet ovat.

MTV3:n tietojen mukaan murrosta epäillään Kiinan ja Venäjän tiedusteluelimiä. Ministerit eivät kommentoineet asiaa.

Suojelupoliisi tutkii tietomurtoa törkeänä vakoiluna.

"Muuta en voi kertoa, sillä esitutkinta suoritetaan salaisena", sanoo Supon viestintäpäällikkö Liinu Lehto.

Hän ei paljasta edes sitä, milloin esitutkinta aloitettiin.

"Tapaus on niin poikkeuksellinen, että esitutkinta tulee olemaan hyvin pitkäkestoinen", Lehto toteaa.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok) haluaa selvityksen, miksi valiokunnalta pimitettiin tieto ulkoministeriön vakoilusta.

"On kysymys siitä, että ulkoministeriö on ulkoasianvaliokunnan alainen. Lisäksi meillä on Supon valvontatehtävä", Salolainen huomauttaa.

Hänen mukaansa Suojelupoliisi ei kertonut vakoilutapauksesta edes silloin, kun valiokunta oli vierailulla Supon luona muutamia viikkoja sitten.

Hän ei osaa sanoa, olisiko vakoilutapauksen kaltainen tieto yleensä kerrottava valiokunnalle.

"Tällaista tapausta ei ole tullut aikaisemmin vastaan. Sinänsä itse vakoilu ei yllätä minua lainkaan. Entisenä suurlähettiläänä tiedän, että se on yleistä."

Tutkija Hanna Smith Aleksanteri-instituutista arvioi, että vakoilu vaikuttaa Suomen ja Venäjän suhteisiin, mikäli vakoilijaksi vahvistuu nimenomaan Venäjä.

"On selvää, että luottamus, joka kuitenkin on hyvin tärkeä asia ja elementti kahdenvälisissä suhteissa, tulee tietenkin laskemaan aika kovasti ja epäluulo lisääntymään", Smith sanoo.

Smithin mukaan mitään suoranaisia konkreettisia vaikutuksia ei ole heti tulossa. Se johtuu siitä, että kyseessä ei ole perinteinen vakoilutapaus, vaan takana on ohjelma.

"Yleensä [kiinni jääneet] vakoojat ovat olleet ihmisiä, jotka on voitu laittaa oikeuteen tai lähettää kotimaahansa. Näistä on aina seurannut määrätynlainen diplomaattinen ruljanssi", Smith sanoo.

Ulkoministeri Tuomiojan mukaan diplomaattisen luottamuksen menetys on tilanteessa kiusallisinta.

"Diplomaattinen kanssakäyminen perustuu aina luottamukseen", Tuomioja sanoo.

 

HS Työryhmä: Laura Halminen, Marko Junkkari, Esa Juntunen, Toni Lehtinen, Leo Pugin ja Anna Vanninen.

Korjaus 1. 11. kello 10.42: Pertti Salolainen on ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja. Puheenjohtaja on Timo Soini.