Kaupat huolissaan muutosehdotuksista

Oluen myyntiin kaavaillaan lukuisia uusia rajoituksia

Alkoholilain kiristykset on liki vesitetty. Virkamiesten viimeinen toivo on myyntiaikojen rajoittaminen.

Kotimaa
 
Rio Gandara / HS
Myyjä Petra Nyholm järjesti oluita ja siidereitä Siwassa Lönnrotinkadulla.
Myyjä Petra Nyholm järjesti oluita ja siidereitä Siwassa Lönnrotinkadulla.

Oluen myyntiin voi yhä tulla rajoituksia alkoholilain uudistuksen myötä.

Rajoitukset tarkoittaisivat, että kaljan myynti loppuisi iltakuuden jälkeen perjantaisin ja lauantaisin kaupoissa, kioskeilla ja huoltoasemilla. Oluen myyntiä rajattaisiin myös sunnuntaiaamuisin.

Nykyisin olutta saa myydä aamuyhdeksästä iltayhdeksään.

Päätöksiä ei ole tehty, mutta pelkät kaavailut ovat saaneet vähittäiskaupan takajaloilleen. Rajoituksilla olisi kaupan alan mukaan vakavia seuraamuksia.

Oluen myynnin rajoitukset aiheuttaisivat kaupan mukaan pienten myymälöiden kuolemia ja nostaisivat ruoan hintaa. Useat tuhannet työpaikat olisivat uhattuna.

Alkoholilaista vastaavan peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd) valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas rauhoittelee kauppiaiden pelkoja.

"Mitään ei ole päätetty rajoituksista. Kaikki on vielä pöydällä", sanoo Rajakangas.

Uusi alkoholilaki on valmisteilla sosiaali- ja terveysministeriössä. Lakiesityksen piti alun perin valmistua vuodenvaihteessa.

Viimeksi sitä odoteltiin maaliskuun alussa. Asia on Rajakankaan mukaan jäänyt sote-uudistuksen jalkoihin, eikä hallitus ole vielä edes käsitellyt sitä.

Lakiesitys on edelleen tarkoitus saada eduskuntaan kevätistuntokaudella.

Peruspalveluministeri Huovinen ei kuitenkaan ole vielä ilmaissut omaa kantaansa lain sisällöstä.

Oluen myyntirajoitukset on kirjattu ministeriön virkamiesten syksyllä tekemään arviomuistioon, joka oli tarkoitettu päätöksenteon pohjaksi.

Kauppojen myymän alkoholin määrä on muistion mukaan lähes kaksinkertaistunut vuoden 1995 jälkeen. Tuolloin lakiuudistus toi lonkerot ja siiderit kaupan hyllyille.

"Suomalaisen suosikkijuoma on ruokakaupan keskikalja", sanoo ehkäisevää päihdetyötä tekevän Ehytin toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Hänen mukaansa alkoholipolitiikkaa ei voida tehdä kaupan tai panimoteollisuuden ehdoilla. "Nyt puhutaan lopultakin pienistä rajoituksista", Aalto-Matturi sanoo oluen kaavailuista myyntirajoituksista.

Toimitusjohtaja Kari Luoto Päivittäistavarakauppa ry:stä epäilee rajoitusten toimivuutta.

"Ei ole näyttöä, että ne vähentäisivät kulutusta."

Luodon mielestä rajoitukset rokottaisivat erityisesti pieniä kauppoja ja kioskeja. Alle 400 neliön myymälöissä alkoholin osuus myynnistä on hänen mukaansa 12–20 prosenttia. Kustannuksia rajoituksista syntyy koko kaupan alalle.

Rio Gandara HS
Vera Kovaleva osti yhden oluen muuttourakassa rehkineelle miehelleen Lönnrotinkadun Siwasta maanantai-iltana. Kovaleva kannattaa myyntiaikojen rajoituksia. "Sillä voisi vähentää alkoholin haittoja ja häiriöitä. Ja kyllä aikuiset osaavat suunnitella elämäänsä", Kovaleva sanoi.
Vera Kovaleva osti yhden oluen muuttourakassa rehkineelle miehelleen Lönnrotinkadun Siwasta maanantai-iltana. Kovaleva kannattaa myyntiaikojen rajoituksia. "Sillä voisi vähentää alkoholin haittoja ja häiriöitä. Ja kyllä aikuiset osaavat suunnitella elämäänsä", Kovaleva sanoi.

Kyse on isoista rahoista. Suomen Lähikaupan toimitusjohtajan Ralf Holmlundin mukaan pienissä kaupoissa alkoholin myynti on noin 13–15 prosenttia kokonaismyynnistä. Lähikauppoihin kuuluvat muun muassa Siwat.

Holmlundin mukaan oluen myynnin rajoitukset eivät ole ratkaisu suomalaiseen viinaongelmaan.

Rajoitukset iskisivät hänen mukaansa erityisesti pieniin kauppoihin, jotka saavat olla auki muita vapaammin.

"Tämä voi lisätä kaupan keskittymistä Suomessa."

S-ryhmän päivittäistavarakaupan valikoimajohtaja Ilkka Alarotu on arviossaan vielä jyrkempi. Hänen mukaansa rajoitukset aiheuttaisivat kaupalle kustannuksia, mikä puolestaan näkyisi ruoan hinnan nousuna Suomessa.

Erityisesti rajoitukset vahingoittaisivat pikkukauppoja.

"Viimeinen oljenkorsi saattaa katketa," Alarotu varoittelee.

Alkoholipolitiikan suunta pitäisi Alarodun mukaan olla täysin toinen kuin rajoitusten lisääminen.

"Tavallisille kuluttajille pitäisi mahdollistaa normaali eurooppalainen asiointi. Viinit pitäisi saada ruokakauppaan."

Alarodun mukaan alkoholin myynti vastaa noin kahdeksaa prosenttia S-ryhmän päivittäistavaran kokonaismyynnistä. Rahassa se tarkoittaa noin puolta miljardia euroa.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi