Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ukrainan kriisi näkyy tuloksessa, arvioi tutkija

Nato-jäsenyyden kannatus kasvanut Suomessa

Kotimaa
 
Petras Malukas / AFP
Liettulaissotilaat nostivat Naton lipun salkoon Vilnassa juhlistaakseen maan liittymistä sotilasliittoon kymmenen vuotta sitten.
Liettulaissotilaat nostivat Naton lipun salkoon Vilnassa juhlistaakseen maan liittymistä sotilasliittoon kymmenen vuotta sitten.

Suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus on lisääntynyt kuukauden takaisesta 4 prosenttiyksikköä. Nyt Natoon liittymistä kannattaa 22 prosenttia suomalaisista, kun kuukausi sitten osuus oli 18 prosenttia.

Silti enemmistö suomalaisista eli 59 prosenttia vastustaa Natoon liittymistä, käy ilmi HS:n tilaamasta ja TNS-gallupin toteuttamasta mittauksesta. Kuukausi sitten vastustajia oli enemmän, 64 prosenttia.

Yleensä maailman kriisit tai konfliktit lähinnä vahvistavat jo olemassa olevia

Jussi Nukari / Lehtikuva
Teija Tiilikainen
Teija Tiilikainen

Nato-kantoja, mutta nyt osa suomalaisista on selvästi muuttanut kantaansa.

Kannatusmuutoksissa näkyvät sekä Ukrainan-kriisi että vilkastunut turvallisuuspoliittinen keskustelu, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

"(Krimin-kriisi) on hyvin perinteinen kriisi ja koskee nimenomaan sellaisia turvallisuuspoliittisia intressejä, jotka Suomellakin turvallisuuspolitiikan ytimessä, kuten alueellista koskemattomuutta", Tiilikainen sanoo.

Tutkijan mielestä tilanne voi tuoda monelle suomalaisille ikäviä muistoja sodasta tai kylmästä sodasta.

"Iso naapurimaa on loukannut Ukrainan alueellista koskemattomuutta. Kyseessä on juuri sellainen kriisi, joka suomalaisillakin on mielessä, kun mietitään turvallisuuspoliittisia uhkakuvia."

HS-gallupissa kannastaan epätietoisia oli nyt joka viides, 19 prosenttia. Osuus oli prosenttiyksikön suurempi kuin viime mittauksessa.

Kyselyssä tehtiin 100 2 puhelinhaastattelua 11.–22. maaliskuuta.

Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.

Suomi on tehnyt sotilasliitto Naton kanssa puolustuspoliittista yhteistyötä niin kutsutun rauhankumppanuusohjelman puitteissa vuodesta 1994 alkaen.

Hallitusohjelman mukaan Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista, mutta ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä eli niin sanottua Nato-optiota. Suomen puolustusvoimia hallitus haluaa kehittää niin, että liittoutuminen olisi käytännössä mutkatonta, jos poliittinen päätös tehtäisiin.

Korjaus: Grafiikan tiedot korjattu. Grafiikassa "Ei" ja "Ei osaa sanoa" olivat ensin väärinpäin.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat