Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Poliisi ehdottaa: Pyörien nopeus­rajoitukseksi 25 km/t

Polkupyörien nopeuksien rajoittaminen keskustassa 25 kilometriin tunnissa saa kannatusta

Kotimaa
 
Kaisa Läärä
HS mittasi pyöräilijöiden nopeuksia tutkalla
HS mittasi pyöräilijöiden nopeuksia tutkalla
Helsingin Sanomat mittasi tutkalla, kuinka kovaa Helsingin Sturenkatua polkevat pyöräilijät ajavat. Useimpien risteykseen saapuvien pyöräilijöiden vauhti oli tutkan mukaan 20 ja 40 kilometrin väliltä. Toimittaja Ruut Tolonen, Kuvaus ja editointi Terhi Liimu.

Fakta

Pyöräturmissa kuoli viime vuonna 20

 Poliisin pyöräilyonnettomuuksia kuvaavan tilaston mukaan onnettomuuksissa loukkaantui viime vuonna 816 pyöräilijää.

20 pyöräilijää kuoli.

 Loukkaantuneista 53 joutui onnettomuuteen, jossa oli mukana toinen pyöräilijä.

 Tämän vuoden tammi–huhtikuussa kuoli seitsemän pyöräilijää ja loukkaantui 148.

 Onnettomuustilastoihin päätyy vain viidennes kaikista vuosittain tapahtuvista pyöräilyonnettomuuksista.

Lähteet: Liikenneturva, Tilastokeskus

Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, komisario Dennis Pasterstein asettaisi kevyen liikenteen väylille oman nopeusrajoituksen.

"Yhtenä aiheena meneillään olevassa tieliikennelain kokonaisuudistuksessa on, voisiko taajama-alueiden kevyen liikenteen väyliin liittyä automaattisesti erillinen nopeusrajoitus", Pasterstein paljastaa.

Hänen mielestään rajoitus kuulostaisi järkevältä.

Nyt kevyen liikenteen väylällä pätee sama nopeusrajoitus kuin viereisellä ajoradalla. Taajamissa se on useimmiten 40 kilometriä tunnissa.

Tieliikennelain uudistusta parhaillaan valmistelevassa työryhmässä on käyty alustavia keskusteluja kevyen liikenteen väylien erillisistä nopeusrajoituksista.

"Jos pyörällä törmää toiseen pyöräilijään, niin pahaa jälkeä tulee, ei siinä ole kahta sanaa. 25 kilometriä tunnissa olisi oma arvioni, 20 aika matala ja 30 aika korkea. Jossain siinä se tulisi varmaan liikkumaan", Pasterstein pohtii.

Mukana työryhmässä on muun muassa Liikenneturva. Sen toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen painottaa, ettei työryhmällä ole yksityiskohtaisia kantoja, mutta nopeusrajoitusasioitakin käsitellään tieliikennelain uudistamisen yhteydessä.

Tarvainen myöntää, että kaupunkien keskustojen ruuhkaiset kevyen liikenteen väylät vaativat selvästi pienempää tilannenopeutta kuin 30 kilometriä tunnissa.

"Kaikkia pyöräteitä koskeva nopeusrajoitus on silti vaikea nähdä perusteltuna, koska oikean nopeusrajoituksen määrääminen ja valvominen on haastavaa. Miten poliisin resurssit riittävät polkupyörien tutkaamiseen?" Tarvainen huomauttaa.

Pekka Elomaa
Helsingin poliisin vanhempi konstaapeli Olli Haapanen mittasi polkupyörien nopeuksia perjantaina Helsingin Taka-Töölössä Merikannontiellä. Pyöräilijöiden keskimääräiseksi nopeudeksi paljastui noin 23 kilometriä tunnissa.
Helsingin poliisin vanhempi konstaapeli Olli Haapanen mittasi polkupyörien nopeuksia perjantaina Helsingin Taka-Töölössä Merikannontiellä. Pyöräilijöiden keskimääräiseksi nopeudeksi paljastui noin 23 kilometriä tunnissa.

Pastersteinin mukaan uudistus antaisi keinoja sakottamiseen.

"Poliisi ei voi kirjoittaa kuin rikesakon, mikäli mopolla ajetaan kevyen liikenteen väylää, vaikka ei saisi. Sakon saa liikennemerkin noudattamatta jättämisestä", Pasterstein kertoo.

"Jos mopo kulkee 40:n tuntinopeuden alueella 45 kilometriä tunnissa, niin periaatteessa ei voida nopeudesta antaa mitään. Uusien pyöräteiden nopeusrajoituksien myötä poliisi pystyisi paremmin puuttumaan nopeuksiin, jotka vaikuttavat ajokorttiin."

Tieliikennelain uudistamisesta vastaavan liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Kimmo Kiiski sanoo, ettei kevyen liikenteen väylien nopeuksien rajoittamiseksi ole estettä.

"Tämä ei ole lakikysymys vaan liikenteenohjauskysymys", Kiiski toteaa.

"Meillähän on eurooppalaisittain harvinainen tilanne, että jalkamiehet ja pyöräilijät käyttävät samaa kevyen liikenteen väylää. Huipputason liikenneturvallisuusvaltioissa Euroopassa, kuten Tanskassa ja Hollannissa, näin ei yksinkertaisesti ole."

Kiiski muistuttaa, että turvallisen kevyen liikenteen perusta piilee muualla kuin nopeusrajoituksien asettamisessa.

"Kaikki kulkemismuodot pitäisi erottaa omille väylilleen. Jalkamiehet käyttäisivät omaa väyläänsä, pyöräilijät omaansa ja ajoneuvoliikenne omaa. Näin nopeuserot eivät nouse tarpeettoman suuriksi ja liikkumisympäristö on helpommin havaittavissa ja ymmärrettävissä."

Myös Helsingin polkupyöräilijät ry:n puheenjohtaja Janne Nurminen on erillisten väylien kannalla.

"Yhdistetyt väylät eivät sovi kovavauhtiseen pyöräliikenteeseen, sehän on selvää. Pyörätien käyttöpakko pitää poistaa laeista, mikäli pyöräteille asetetaan erilliset nopeusrajoitukset", hän sanoo.

Nykyisin polkupyöräilijän pitää käyttää pyörätietä, jos reitillä on sellainen.

Nurmisen mielestä Pastersteinin ehdottama 25 kilometrin tuntinopeus olisi sopiva rajoitus jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden yhteisillä väylillä.

"Olisi kuitenkin paljon tärkeämpää pohtia, miten jalan kulkeminen ja pyöräileminen saadaan erotettua järkevästi toisistaan sen sijaan, että pohditaan nopeusrajoituksia pyöräteille", Nurminen toteaa.

Pasterstein muistuttaa, että tilastojen mukaan Helsingissä on melko turvallista pyöräillä ja pyörätieverkosto on hyvä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat