Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tuulivoima voi tyssätä terveyshaittoihin – video näyttää, millaista on asua voimalan naapurissa

Voimaloiden melu on jäänyt ministeriön mukaan liian vähälle huomiolle

Kotimaa
 
Kuuntele videolta, miltä tuulivoima kuulostaa
Kuuntele videolta, miltä tuulivoima kuulostaa
Tuulivoimalasta kantautuva melu on ärsyttävämpää kuin lentoliikenteen tai tieliikenteen melu. Haminan Mäkelänkankaan tuulipuiston naapurit eivät ole tottuneet huminaan ja hurinaan. Helsinki-Vantaan lentokentän naapuri ei ole moksiskaan lentomelusta, mutta ei siedä tieliikennemelua. Toimittaja Toni Lehtinen, kuvaus & editointi Terhi Liimu HS.

Tuulivoimaloiden lähellä asuville ihmisille aiheutuvat terveyshaitat saattavat jopa sulkea tuulivoimaloita.

Ääniasiantuntijoiden sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan terveyshaitat ovat jääneet tuulivoimaloiden suunnittelubuumissa turhan vähälle huomiolle.

Voimaloiden terveyshaitoista merkittävin on melu: jättimäisistä lavoista syntyy poikkeuksellista ääntä, joka leviää kilometrien päähän ympäristöön.

Kolme ministeriötä on pannut lusikkansa melusoppaan. Ympäristöministeriö vääntää kättä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kanssa tuulivoiman suunnittelussa käytettävistä raja-arvoista (HS 5. 9.).

Ympäristöministeriö haluaisi voimalasuunnitteluun sitovat desibeliarvot, mutta TEM ja etujärjestöt ajavat korkeampia ja joustavampia ohjearvoja.

Teollisuus pelkää kustannuksia: mitä kauemmas asutuksesta tuulivoimalat rakennetaan, sitä kalliimmaksi niiden infrastruktuuri tulee.

Kolmas ministeriö eli STM on kiinnostunut melun terveysvaikutuksista. Ministeriö on saamassa valmiiksi asumisterveysasetuksen. Se määrittelee nykyistä sitovammat raja-arvot sisämelulle.

Asumisterveysasetuksen ja voimaloiden suunnitteluarvojen välillä näyttää muhivan paha ristiriita. TEM:n ja teollisuuden haluamat lievemmät suunnitteluarvot voivat nostaa sisään kantautuvan melutason terveydelle haitalliseksi.

"Kyse on yksinkertaisesti siitä, halutaanko suunnitteluarvot määrittää oikein vai väärin. Ne pitää saada kerralla kuntoon. Jos sisämelun toimenpiderajat ylittyvät, voimalapuiston omistajalla ovat keinot vähissä", sanoo ylitarkastaja Vesa Pekkola STM:stä.

Keinot ovat voimaloiden käytön rajoittaminen tai niiden sulkeminen. Tuulivoimalat ovat jopa 200 metriä korkeita, joten niiden melua ei voi vaimentaa tieliikennemelun tavoin estein.

Suomessa on vasta runsaat 200 tuulivoimalaa. Voimaloiden määrä kuitenkin moninkertaistuu. Voimassa olevat maakuntakaavat mahdollistavat lähes 2 000 voimalan rakentamisen.

Pelkästään vaatimus tuulivoimalan käytön rajoittamisesta voi olla alan toimijoille kohtalokas. Voimaloiden hyötysuhde, eli se miten paljon tietyn tehoinen voimala tuottaa sähköä, on jo nykyisin kehno.

Esimerkiksi jätevoimala voi tuottaa moninkertaisesti enemmän sähköä vastaavalla teholla. Valtio maksaa jokaisesta tuulivoimalla tuotetusta megawattitunnista mehevää syöttötariffia. Jos käyttöä rajoitetaan, rahaa tulee vähemmän.

Voimaloiden äänen häiritsevyys on Työterveyslaitoksen raportin mukaan suurempi kuin muilla ympäristömelun lähteillä kuten lentomelulla (HS 30. 9.). Ääniasiantuntija Vesa Viljanen Noisere/Noisecontrol-yrityksestä kertoo, että todellisuus on paljon karumpi.

"Melututkimukset on tehty 1–2 megawatin tehoisilla voimaloilla. Merkittäviä melualtistumisia tulee kokemukseni ja mittausteni mukaan kolmen megawatin ja sitä suurempien voimaloiden kohdalla", hän kertoo.

Jussi Partanen
Peittoon tuulivoimapuisto on Suomen suurin.
Peittoon tuulivoimapuisto on Suomen suurin.

Viljasella on 20 vuoden kokemus voimaloiden melumittauksista. Hän sanoo, että tehdyt melumallinnukset antavat ruusuisen kuvan voimaloiden todellisesta melusta.

Valmistajat eivät kerro riittäviä äänitietoja voimaloista, ja melumallinnuksissa on lähtötietoina melko yleisesti todellista pienempitehoisia voimaloita.

Vuonna 2020 tuulivoimaloiden pitäisi tuottaa kuusi terawattituntia sähköä eli kymmenesosa Suomen sähköstä. Tähän tavoitteeseen on suunniteltu päästävän 1 100 voimalalla, mutta nykyisellä hyötysuhteella voimaloita pitäisi olla yli 1 600.

Lisäys maksaisi pari miljardia euroa. Toinen keino olisi hyötysuhteen parantaminen, johonpäästään vain voimaloiden kokoa kasvattamalla. Se tarkoittaisi lisää meluhaittoja.

STM:n näkökulma on selvä: taloudelliset tavoitteet eivät saa mennä ihmisen terveyden edelle. Ministeriö haluaisi riittävän puskurivyöhykkeen tuulivoimaloille ja huolellisen terveysvaikutusten arvioinnin.

"Suunnittelussa ja päätöksenteossa pitää ottaa huomioon epävarmuustekijät. Ei siltaakaan rakenneta kestämään juuri ja juuri sitä käyttävien autojen painoa", Vesa Pekkola toteaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat