Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

EK:n Häkämies haluaa palkat jäihin vuosiksi

EK:n toimitusjohtajan mielestä yleisiä palkankorotuksia ei pidä juuri tehdä tällä vuosikymmenellä

Kotimaa
 
1329885-KULMAPOYTA_0711_HAKAMIES_18.jpg
Studio Kulmapöytä: Häkämiehelle työllisyys on uusi Venäjä
Studio Kulmapöydässä vieraillut Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies on muotoillut uudelleen kuuluisan, Suomen turvallisuuspoliittisia haasteita listanneen Venäjä, Venäjä ja Venäjä –lausahduksensa. Häkämiehen mukaan Suomen talouden suurimmat haasteet löytyvät maamme rajojen sisäpuolelta.

Yleiset palkankorotukset täytyy pitää hyvin pieninä ensi vuosikymmenen puolelle saakka, esittää Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Palkankorotukset täytyy Häkämiehen mukaan pitää nollan tuntumassa, jotta Suomen kilpailukyky kohenisi.

"Tarvitaan useita nollapalkkaratkaisuja, jotta me saamme kilpailumaita kiinni", Häkämies sanoo.

Suomalaisyritysten kilpailukyky heikkeni finanssikriisin alla, koska Suomessa sovitut palkankorotukset olivat suurempia kuin kilpailijamaissa.

Sirpa Räihä HS
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies esittää, että tiukka palkkakuri jatkuisi Suomessa ensi vuosikymmenen puolelle.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies esittää, että tiukka palkkakuri jatkuisi Suomessa ensi vuosikymmenen puolelle.

Työnantajia edustava EK ja palkansaajajärjestöt tekivät viime vuonna kolmivuotisen sopimuksen, jonka tavoite oli luoda lisää työpaikkoja ja parantaa yritysten kilpailukykyä.

Sopimuksessa kahden ensimmäisen vuoden palkankorotukset ovat puolen prosentin luokkaa. Häkämiehen mukaan seuraavinakin vuosina korotusten pitää pysyä tällä tasolla.

"Tämänkaltaisia sopimuksia tarvitaan ainakin kaksi lisää", hän kertoo.

Vuosi sitten sovitut palkankorotukset ovat pienempiä kuin inflaatio eli hintojen yleinen nousu. Tämä syö palkansaajien ostovoimaa.

Jotta ostovoima ei heikkenisi, elinkeinoelämä haluaa vaikuttaa käteen jäävään palkkasummaan verotusta alentamalla. Työn verotuksen keventäminen on Häkämiehen mukaan EK:n ykköstavoite.

Velkaantumista EK ei halua jatkaa, joten järjestön tapa leikata veroja olisi palvelujen karsiminen.

"Meidän täytyy aidosti käydä palvelu palvelulta ensi vaalikaudella lävitse, mihin meillä on varaa, ja ottaa vähän takapakkia."

Kaikissa yrityksissä veroihin ei suhtauduta yhtä karsaasti.

Peliyhtiö Supercellin suurimmat omistajat tekivät viime vuonna yhden vuoden veronmaksamisen ennätykset. Yhtiön toimitusjohtaja Ilkka Paananen on sanonut, että yhtiö ja sen perustajat ovat saaneet paljon yhteiskunnalta, joten nyt on heidän vuoronsa antaa takaisin.

Häkämiehen mukaan EK alleviivaa, että työstä syntyvät verotulot rahoittavat hyvinvointiyhteiskunnan. EK:n pitää hänen mukaansa toisaalta myös osoittaa kohdat, joissa verot estävät työpaikkojen luomista.

"Työn verotusta on koko ajan kiristetty, ja sillä on kiistatta haitallinen vaikutus."

EK haluaisi helpottaa yritysten oloja verotuksen keventämisen lisäksi sopimalla työehdoista paikallisesti ja vähentämällä laittomia lakkoja.

Laittomat lakot ovat yksi keskeisistä seikoista, kun työmarkkinaosapuolet neuvottelevat pelisääntöjään uusiksi. EK:n mielestä laittomia lakkoja on aivan liikaa, kun taas työntekijöiden SAK muistuttaa lakkojen vähentyneen pitkällä aikavälillä huomattavasti.

Häkämies sanoo, että tulevista palkankorotuksista ei neuvotella ennen kuin kysymykset laittomista lakoista ja työrauhasta on saatu sovittua. Yhteisen näkemyksen löytäminen on vielä kaukana.

"Meillä on vahvat odotukset. Näyttää siltä, että neuvottelut ovat tältä osin tosi vaikeat."

Kokenut kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) kirjoitti Savon Sanomissa aiemmin syksyllä, että työmarkkinajärjestöjen – eli myös EK:n – edustajat ovat "suoranaisia neliraajajarrutuksen mestareita".

Häkämies ei niele Soininvaaran arvostelua sellaisenaan. Hänen mukaansa työmarkkinajärjestöt eivät ole epäonnistuneet Suomen uudistamisessa: ne saivat muun muassa aikaan pitkäkestoisen palkkasopimuksen ja eläkeuudistuksen.

Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon remontti ja muut hallituksen ajamat uudistukset ovat yskähdelleet.

"Jos vertaa, mitä on ollut työmarkkinajärjestöjen käsissä ja mitä hallituksen käsissä, niin me pärjäämme ihan hyvin."

Siinä Soininvaara on Häkämiehen mielestä oikeassa, että uudistuksia voisi tehdä nopeammin.

Eläkeuudistuksen tarve oli tiedossa vuosikausia, mutta se tehtiin vasta "viimeisellä rannalla".

"Suomi on pieni, ja meidän pitäisi olla nopea ja ketterä."

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat