Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkijat epäilevät laajojen terveystarkastusten hyötyjä

Massatarkastuksia pidetään kalliina ja jopa turhina. Asiantuntijat suuntaisivat niitä riskiryhmille.

Kotimaa
 
Iisakki Härmä
Laura Oja / HS
Terveystalon työterveyslääkärinä toimiva Päivi Metsäniemi kannattaa kaikkien työntekijöiden seulomista verikokeilla esimerkiksi diabeteksen varalta.
Terveystalon työterveyslääkärinä toimiva Päivi Metsäniemi kannattaa kaikkien työntekijöiden seulomista verikokeilla esimerkiksi diabeteksen varalta. Kuva: Laura Oja / HS

Suomessa on tehty 2000-luvulla työterveyshuollossa miljoona terveystarkastusta vuodessa. Samaan aikaan kansainvälinen tiedeyhteisö on tullut yhä varmemmaksi siitä, että laajojen, terveille suunnattujen terveystarkastusten vaikutus terveyteen on väestötasolla vähäinen tai jopa olematon.

Viimeksi asia nousi viime viikolla esille Ruotsissa, kun Svenska Dagbladet uutisoi yleislääkärien työryhmän ehdottavan, että tarkastuksista luovuttaisiin sikäläisissä terveyskeskuksissa.

Fakta

Yli miljoona tarkastusta vuodessa

 Kelan tuoreen tilaston mukaan työterveyshuollon piirissä oli 1,85 miljoonaa ihmistä vuonna 2012.

 Terveystarkastuksia tehtiin 1,1 miljoonaa vuodessa. Vuosikymmenessä terveystarkastusten vuosittainen määrä kasvoi noin sadallatuhannella.

 Laboratoriotutkimusten määrä kasvoi viidestä seitsemään miljoonaan.

 Ehkäisevä työterveyshuolto maksoi 291 miljoonaa euroa vuonna 2012.

 Yhteensä työterveyden kustannukset olivat runsaat 733 miljoonaa euroa vuonna 2012. Vuonna 2002 ne olivat alle 400 miljoonaa.

Terveille suunnattuja terveystarkastuksia tehdään myös Suomessa liikaa ja vielä enemmän kuin Ruotsissa, erityisesti työterveyshuollon piirissä, arvioi yleislääketieteen professori Helena Liira Tampereen yliopistosta.

"Terveystarkastuksilla ei ole saatu aikaan sitä, mihin niillä pyritään: vähemmän sairastumisia tai kuolemia. Ei myöskään toimintakyvyn parantumista tai vähemmän sairauslomia", Liira sanoo.

Hän viittaa vuonna 2012 julkaistuun laajaan katsaukseen, johon tanskalaiset tutkijat olivat koonneet eri puolilta maailmaa yhteen kaikki laadukkaat vertailevat tutkimukset terveille suunnatuista terveystarkastuksista. Mukana oli 16 tutkimusta ja yhteensä lähes 190 000 tutkittua.

"Toisaalta haitoistakaan ei ole vakuuttavaa näyttöä. Ilmeisesti terveystarkastukset eivät tuota potilaissa merkittävästi huolestumista", Liira kommentoi.

Yhdeksi syyksi tehottomuuteen on esitetty sitä, että vapaaehtoisiin terveystarkastuksiin hakeutuvat halukkaimmin terveydestään muutenkin huolta pitävät, kun taas esimerkiksi tupakoitsijat saattavat karttaa niitä.

"Tutkimustietoa on siitäkin, että tällaisista terveystarkastuksista herkimmin jäävät pois juuri ne, joilla riski olisi kaikkein suurin", toteaa yleislääketieteen professori Pekka Mäntyselkä Itä-Suomen yliopistosta.

Terveystarkastuksista olisi hänen mukaansa enemmän hyötyä työelämän ulkopuolelle tai pätkätöihin joutuneille, jotka ovat työterveyshuollon ulkopuolella.

Artikkeliin liittyvät

"Olisi keskityttävä enemmänkin henkilöihin, joilla on korkea riski tai jo todettu sairaus, sen sijaan että valikoitumattomaan väestöön kohdistetaan resursseja vieviä yleisiä sydän- ja verisuonisairauksien ohjelmia", Mäntyselkä toteaa.

Myös Liira näkee terveystarkastusten ongelmana niiden työnantajille ja Kelalle koituvat kustannukset, jotka ovat pois muusta, tuottavammasta terveydenhoidosta.

Tyypillisen terveystarkastuksen lopullinen hinta voi kohota jopa 500 euroon, jos työterveyshoitajan aikaa ja laboratoriokokeita seuraa vielä jatkokäynti lääkärillä, fysioterapeutilla tai psykologilla. Summaa voi suhteuttaa siihen, että koko työterveyden kustannukset olivat Kelan mukaan vuonna 2012 alle 400 euroa työterveyden piiriin kuuluvaa kohden.

Työterveyden professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta uskoo kuitenkin, että terveystarkastukset sinänsä voivat kannattaa, jos ne kohdistetaan oikein.

"Suomessa työterveyshuolto tekee – onneksi – terveystarkastuksia terveillä", Reijula kommentoi.

Hänen mukaansa työterveyshuollon pääpaino tulisikin olla nimenomaan ennalta ehkäisevässä toiminnassa.

"On surullista, jos keskustelu alkaa painottua sairauslähtöiseen terveydenhoitoon. Siihen, että sairaanhoito olisi se, johon kaikki varat tulisi kohdentaa. Yksi euro sairauden ennaltaehkäisyssä vastaa 5–10:tä jo puhjenneen sairauden hoidossa."

Noin viidennes terveystarkastuksista liittyi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaviin töihin. Näitä lakisääteisiä tarkastuksia tarvitsevat työntekijät, jotka altistuvat työssään esimerkiksi asbestille tai säteilylle.

Loput tarkastukset tulisi Reijulan mukaan kohdentaa työntekijöille, joiden sairastumisriski todella edellyttää niitä.

Monilla työpaikoilla ikäryhmäperusteisia terveystarkastuksia pidetään saavutettuina etuina, hän toteaa. Tämänkaltaisista suuntaamattomista tarkastuksista voitaisiin Reijulan mukaan luopua ja siirtyä tarkemmin suunnattuihin toimenpiteisiin.

Tarkastuksiin ei siis enää otettaisi esimerkiksi kaikkia työpaikan 50 vuotta täyttäneitä vaan ikään katsomatta sellaiset työntekijät, jotka lähiesimies tai työterveydenhuolto huomaa kovimmin kuormitetuiksi.

Liiran mukaan terveystarkastusten tehottomuutta on kritisoitu pitkään, mutta tarkastukset itsessään ovat olleet vuosikymmeniä nykyisen kaltaisia.

"Aika vähän käytetään nykytekniikkaa niiden vaikuttavuuden parantamiseen."

On kuitenkin monia työnantajia, jotka ovat heränneet järjestelmän ongelmiin ja turhaan rahanmenoon, Liira kertoo.

Kun ikäryhmätarkastukset lopetetaan, vapautuneet voimavarat ja työterveyshoitajien työpanos voidaan ohjata tukemaan niitä työntekijöitä, joiden työkyvyssä on ongelmia.

"Monet yritykset ovat luopuneet myös työhöntulotarkastuksista, Nokia ensimmäisenä jo vuosia sitten. Kuitenkin niitäkin edelleen tehdään", Liira sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat