Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Stubb harkitsi hallituksen hajottamista

Pääministeri kertoo, ettei hän kadu jatkamista, vaikka kokoomuksen suosio on heikentynyt

Kotimaa
 
Kimmo Räisänen
Valtioneuvoston yleisistunto on alkamassa torstaina. Oikealla olevassa paperipinossa on lakiesityksiä. Hallitus ehti torstaina antaa niistä 54.
Valtioneuvoston yleisistunto on alkamassa torstaina. Oikealla olevassa paperipinossa on lakiesityksiä. Hallitus ehti torstaina antaa niistä 54. Kuva: Kimmo Räisänen

Pääministeri Alexander Stubb (kok) kertoo pohtineensa kesällä vakavasti hallituksen hajottamista.

"Mietin asiaa sekä ennen kesän hallitusneuvotteluja että niiden jälkeen ennen budjettiriihtä", Stubb sanoo.

Stubb valittiin kesäkuussa kokoomuksen puheenjohtajaksi, jonka jälkeen hänestä tuli myös viiden puolueen hallituksen pääministeri.

Stubb kertoo pohtineensa hallituksen hajottamista lähinnä kokoomuksen sisällä. Jossain määrin asiasta Stubbin mukaan keskusteltiin myös muiden hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa. Suurin paine tuli kuitenkin ulkoa.

"Tämä on myös sellainen ammatti, jossa saa ulkopuolista neuvoa riittämiin ja ihan kylliksi. Silloin tuli joka suunnalta viestiä, että hajota hallitus", Stubb sanoo.

Stubbin mukaan hajottamispohdiskelu ei johtunut mistään yksittäisestä kiistasta.

"Vaalitaktisesti hallituksen hajottaminen olisi kesällä voinut olla fiksua", Stubb sanoo.

Hallituksen hajoaminen olisi todennäköisesti johtanut uusiin vaaleihin. Elokuussa kokoomus oli gallupkärjessä yli 22 prosentin kannatuksella. Syksyn mittaan kannatus on painunut kuin lehmän häntä. Torstaina julkaistussa Ylen kannatuskyselyssä keskusta oli noussut jo 26,7 prosenttiin. Kokoomus oli 17,3 prosentissa.

Stubb vakuuttaa, ettei kadu kesän päätöstä. Ei edes nykyisten galluplukujen valossa.

"Päätöksiä ei pidä tehdä pikkunäppärästi vaalitaktisista syistä. Isänmaan etu menee kaiken edelle", Stubb sanoo.

Stubbin korostaa, että jos hallitus olisi kaatunut kesällä, se olisi johtanut Suomen poliittiseen ja taloudelliseen epävakauteen. Moni asia olisi myös jäänyt tekemättä.

Rakennepoliittinen ohjelma olisi kaatunut, ensi vuoden budjettia ei olisi syntynyt, kahden miljardin sopeutustoimet olisivat jääneet tekemättä, sote- ja eläkeuudistus olisivat lykkääntyneet, Stubb listaa.

"Kaikki kipeät leikkaukset eläkkeisiin, lapsilisiin ja työttömyysturvaan olisivat jääneet tekemättä. Pahoittelen, että ne on pakko tehdä, pyydän niitä anteeksi. Mutta isänmaan etu vaatii sitä. Olisi ollut vastuun pakoilua hajottaa hallitus", Stubb sanoo.

Ruotsin hallitus kaatui keskiviikkona, ja maassa järjestetään uudet vaalit maaliskuussa.

"Ruotsissa vaalitulosta ei kunnioitettu", Stubb sanoo.

Ruotsin syyskuun parlamenttivaaleissa kumpikaan perinteisestä blokeista, keskustaoikeisto ja vasemmisto, ei saanut enemmistöä, vaan ruotsidemokraatit jäivät vaa'ankieleksi.

Stubbin mukaan Suomen vuoden 2011 vaalitulos oli yhtä vaikea, mutta silti Suomessa pystyttiin rakentamaan kuuden puolueen hallitus.

"Suomessa puolueiden väliset ideologiset erot ovat ehkä pienempiä, vaikka toki niitä on. Me pystymme kuitenkin käytännönläheiseen yhteistyöhön."

Vaikka Jyrki Kataisen ja sittemmin Stubbin johtama hallitus on saanut paljon kritiikkiä, Stubb korostaa väsymättä hallituksen aikaansaannoksia. "Olemme pystyneet toimeenpanemaan suuria uudistuksia, joita aikaisemmat hallitukset eivät ole kyenneet tekemään", hän sanoo.

"Onko hallituksessa kaikki ollut fantastista? Ei missään nimessä. Päinvastoin tämä on ollut monta kertaa vaikeaa, raskasta – ja jätän nyt muut voimasanat käyttämättä."

Stubb uskoo, että Ruotsin hallituksen kaatuminen vaikuttaa myös Suomen kevään eduskuntavaaleihin.

"Oppi Ruotsista on se, että meillä ei ole varaa konsensukseen, vaan päätöksenteko on kaikkein tärkeintä", Stubb sanoo.

Hän toivoo, että kaikki puolueet esittävät ennen vaaleja selkeät vaihtoehdot, jotta äänestäjät tietävät, mitä saavat.

"Siinä tehdään valinta uudistajien ja vanhoillisten, modernin ja vanhan, kansainvälisyyden ja sisäänpäin kääntyneisyyden, muutoshalun ja pysähtyneisyyden välillä", Stubb listaa.

"Meillä pitää olla kyky tehdä päätöksiä ja näyttää suunta, johon Suomea pitää viedä. Siitä on seuraavissa vaaleissa kyse", Stubb sanoo.

Stubbin puheessaan toistuvat "isänmaa" ja "vastuu" tiuhaan.

Hän alkaakin virittäytyä jo vaalitunnelmiin.

Torstaina valtioneuvoston istunnossa päätettiin peräti 54 lakiesityksestä. Syynä on se, että tällä vaalikaudella päätettävät asiat piti saada eduskuntaan 4. joulukuuta mennessä.

"Onhan tämä päivä käänne. Hallituksen lainsäädäntötyö on pitkälti nyt tehty. Perustyö jatkuu monien asetusten ja hankkeiden osalta, mutta suuret asiat on nyt hoidettu", Stubb sanoo.

"Nyt asento käännetään vaaleihin. Kampanja ei ala vielä huomenna – etenemme omaan tahtiimme, odotamme joulun yli. Sen jälkeen myös pääministerin tähän asti selän taakse sidottu oikea käsi pääsee irti", Stubb sanoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat