Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kolmannes pariskunnista jakaa menot keskeltä kahtia

Laura ja Tatu Karlström siirtyivät menojen pilkuntarkasta tasajaosta järjestelyyn, jossa toinen maksaa suurimman osan

Kotimaa
 
Iisakki Härmä
Juhani Niiranen HS
Laura Karlström on jäämässä kotiin, kun puolitoistavuotiaalle Lydialle syntyy pian sisko tai veli. "Kaikki, mitä minä tienaan, on perheen rahaa, ja kaikki, mitä Laura tienaa, on perheen rahaa", suurimman osan laskuista nykyään maksava Tatu Karlström sanoo.
Laura Karlström on jäämässä kotiin, kun puolitoistavuotiaalle Lydialle syntyy pian sisko tai veli. "Kaikki, mitä minä tienaan, on perheen rahaa, ja kaikki, mitä Laura tienaa, on perheen rahaa", suurimman osan laskuista nykyään maksava Tatu Karlström sanoo. Kuva: Juhani Niiranen HS

Parisuhteen alkuaikoina Tatu Karlströmillä ja Laura Karlströmillä oli yhteinen taloustili, jonne molemmat tallettivat kuukausittain saman summan. Laura piti kirjaa menoista ja budjetoi menot tarkasti. Excel-taulukkolaskenta ja ruutuvihkot olivat ahkerassa käytössä.

"Ensiasunnon ostosta lähtien olen ollut aika tarkka seuraamaan menoja", Laura Karlström kertoo. "Tykkään pyöritellä numeroita, joten se tuli aika luonnostaan."

Fakta

Näin tutkittiin

 Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Helsingin Sanomien toimeksiannosta.

 Aineisto koottiin internetpaneelissa 5.–10. 12. 2014.

 Haastateltuja oli 1 004. Heistä 31 prosenttia kertoi, että asuu yksin ja vastaa itse kaikista kuluista tai on talouden ainoa täysi-ikäinen.

 Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkittu joukko edustaa 15–74-vuotiasta väestöä ahvenanmaalaiset pois lukien.

Pariskunnat ja perheet sopivat yhteisten kulujen jakamisesta varsin kirjavasti, kertoo Helsingin Sanomien teettämä gallup.

Yleisimpiä tapoja ovat kulujen jakaminen keskeltä kahtia ja suhteessa puolisoiden tuloihin. Kumpaakin käyttää yli kolmannes vastanneista pariskunnista.

Kannatusta saa myös kulujen jakaminen menoerien mukaan: toinen maksaa esimerkiksi kauppalaskut, toinen vuokran.

Menojen jakaminen suhteessa puolisoiden tuloihin korostui alle 30-vuotiaiden ja 31–39-vuotiaiden ryhmissä.

Yli 40-vuotiaat suosivat nuoria useammin kokonaan yhteistä tiliä. Kaikissa ikäluokissa yleisin käytäntö on pelkkien omien tilien käyttäminen.

Alle kolmekymppisillä Karlströmeillä menojen jakaminen on muuttunut naimisiinmenon ja perheen perustamisen myötä.

Laura viimeistelee elintarviketieteen opintojaan Helsingin yliopistossa ja hoitaa kotona puolitoistavuotiasta Lydiaa. Toinen lapsi syntyy loppukeväästä.

Artikkeliin liittyvät

Tatu opiskelee kierrätystekniikkaa Aalto-yliopistossa ja on nyt päävastuussa perheen elättämisestä. Osa-aikatöitä riittää kuljetusyrityksessä sekä radio- ja tv-mainosten spiikkaajana.

Menot jaetaan nykyään tulojen mukaan. Esimerkiksi asuntolainan lyhennys on kokonaan Tatun kontolla, ja Lauran maksettavana on vastike.

Suhteen vakiintuessa ja luottamuksen kasvaessa alkoi syntyä ajatus "yhteisestä kirstusta".

"Alun sopiminen liittyi siihen, että halusi järjestää asiat kohteliaalla ja fiksulla tavalla. Se jäi pois, kun menimme naimisiin. Tuntui, ettei tarvitse enää rakentaa mitään byrokratiaa", Tatu Karlström kertoo.

HS-gallupin mukaan vain kolmisen prosenttia pareista jättää yhteiset kulut pelkästään toisen osapuolen hoidettavaksi.

Karlströmit eivät pidä tätäkään vaihtoehtoa pois suljettuna. Laura on kiinni työelämässä, mutta myös lasten kanssa kotiin jääminen on käynyt mielessä.

Helsingin yliopiston dosentti Anu Raijas sanoo, että gallupin tulokset ovat yhtenevät sen tutkimuksen kanssa, jota hän on aiheesta tehnyt.

Menojen jakaminen on suomalaisille ominaista. Tapa juontaa juurensa siitä, että Suomessa naiset ovat käyneet töissä iät ja ajat ja kotirouvia on vähän.

"Suomessa naisilla on ollut omat tulot ja omaa rahaa, vaikka he ovatkin usein pienempipalkkaisissa töissä. He osaavat käyttää rahaa ja ovat tottuneita hoitamaan taloutta. Jos mennään Britanniaan tai Saksaan, niin tulos on aivan toisenlainen", Raijas sanoo.

Monenkirjavat rahakäytännöt ulottuvat Suomessa kaikkiin väestöryhmiin. Selvää suosikkitapaa kulujen jakamiseen ei löydy oikeistosta eikä vasemmistosta, kaupungeista eikä maaseudulta. Puoluekannan mukaan jaoteltuna nousee esiin yksi ero: perussuomalaisten kannattajat panevat muita yleisemmin kulut keskeltä kahtia.

Nordean viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset pariskunnat riitelevät rahasta aiempaa vähemmän.

Pankki pitää yhtenä selityksenä sitä, että alle 40-vuotiaat pariskunnat ovat lisänneet taloustilin käyttöä. Kyse on siis samasta järjestelystä, jota Karlströmit hyödynsivät suhteen alussa: molemmat tallettavat rahaa tilille, yleensä ansioidensa mukaisessa suhteessa, ja taloustililtä maksetaan perheen yhteiset kulut.

Tutkija Raijas sanoo, että yleistynyt taloustili on tuttu ilmiö ulkomailta, esimerkiksi Britanniasta. Tärkeintä on Raijaksen mukaan se, että pariskunnat sopivat kulujen hoidosta tavalla, jonka molemmat hyväksyvät.

"Ristiriidat syntyvät yleensä siitä, että asioista ei ole sovittu ja toinen turhautuu tilanteeseen. Ei pidä vain ajautua hoitamaan asioita jollain tavalla."

Tärkeää on myös se, että perheen käytäntöihin tehdään sopeutuksia, jos toinen jää esimerkiksi työttömäksi tai hoitovapaalle. Lisäksi molemmilla puolisoilla pitää jäädä yhteisten kulujen jälkeen omaa rahaa.

Karlströmeillä rahasta uskalletaan puhua avoimesti. Myös paluu taloustiliin on jälleen otettu esille, mutta uudesta syystä.

"Menopuolta on tarkkailtu vähän tarkemmin ja todettu, että se on päässyt vähän lipsumaan", Laura Karlström perustelee.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat