Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pienituloinen ansaitsee 1 200 euroa kuussa

Suurituloinen tienaa yli 5 000 euroa kuukaudessa

Kotimaa
 
Sirpa Räihä HS
Kirsi Hanhisalo (vas), Milla Saramaa, Eeva-Kaarina Aurila, Liisa Tuhkanen, Minna Ristimäki, Päivi Puhakka ja Mervi Rauhala Markkinointi-instituutista pitivät kokousta Korjaamolla Helsingissä. Pienituloisuuden rajasta löytyi yhteinen näkemys: Pääkaupunkiseudulla se on 2 000 euron kuukausitulot.
Kirsi Hanhisalo (vas), Milla Saramaa, Eeva-Kaarina Aurila, Liisa Tuhkanen, Minna Ristimäki, Päivi Puhakka ja Mervi Rauhala Markkinointi-instituutista pitivät kokousta Korjaamolla Helsingissä. Pienituloisuuden rajasta löytyi yhteinen näkemys: Pääkaupunkiseudulla se on 2 000 euron kuukausitulot. Kuva: Sirpa Räihä HS

Enemmistö suomalaisista pitää alle 1 200 euroa ansaitsevia pienituloisina. Suurituloisten ansiot ylittävät 5 000 euroa.

Käsitykset hyvätuloisuuden rajoista vaihtelevat kuitenkin vastaajien oman tulotason mukaan enemmän kuin käsitykset pienituloisuudesta, selviää Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämästä kyselystä.

Kulttuuritehdas Korjaamolla, Helsingin Töölössä joukko Markkinointi-istituutin suunnittelijoita ja tutkintojen ohjaajia pitää kokousta. He suunnittelevat valmennusta tietotyöläisten osaamisen kehittämiseksi.

Kokouspöydän ääressä löytyy nopeasti yhteinen kanta: Pääkaupunkiseudulla nykyisillä asumiskustannuksilla pienituloisuuden raja on 2 000 euron kuukausituloissa.

"Kemiläinen sinkku voi tulla kahdella tonnilla toimeen, mutta sama summa ei riitä yksinhuoltajalle pääkaupunkiseudulla mihinkään", Mervi Rauhala sanoo.

"Toisaalta on aika vaikea sanoa, missä alkaa keskituloisuus. Ehkä 2 500 eurosta."

Itsensä markkinointi-instituuttilaiset määrittelevät jonkin verran alle 4 000 euron tuloillaan keskituloisiksi. Suurituloinen on silloin, kun kuukausipalkka on vähintään viisi tonnia, he sanovat.

Suomalaisten omat arviot pienituloisuudesta osuvat varsin yksiin Tilastokeskuksen pienituloisten määritelmän kanssa.

Tilastokeskus laskee vuosittain pienituloisuusrajan suomalaisten mediaanitulon perusteella. Mediaani on luku, jonka alapuolella on puolet ja yläpuolella puolet väestöstä.

Pienituloinen on silloin, jos tulot ovat alle 60 prosenttia kansallisesta keskitulosta. Tilastokeskus laskee tuloiksi palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen lisäksi kaikki tuet ja eläkkeet. Tuloista on vähennetty verot.

Tilastollisesti pienituloisuusraja oli vuonna 2013 yhden hengen taloudessa asuvalta 1 190 euroa kuukaudessa.

Suomalaisista keskimäärin 13 prosenttia on pienituloisia. Pienituloisten lukumäärä on viime vuodet pysytellyt Suomessa noin 700 000:ssa.

Pienituloisuus on kuitenkin huono mittari talouskriisin oloissa, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen.

"Pienituloisuus ei aina kasva, vaikka odottaisimme sen yleistyvän, sillä kyse on suhteellisesta mittarista."

Kun keskitulo pienenee, laskee myös pienituloisuuden raja. Rajan ylittää siten jopa aikaisempaa pienemmilläkin tuloilla.

Näin kävi esimerkiksi 1990-luvun laman aikana: keski- ja pienituloisten väliset tuloerot tasoittuivat, koska mediaanitulot ja samalla pienituloisuusraja alenivat.

Pienituloisuutta kutsutaan myös köyhyysriskiksi. Lähestyvät vaalit aiheuttavat sen, että lähikuukausina eri tuloluokista kuullaan varmasti paljon. Puolueet lupaavat milloin Suomesta pienituloisten veroparatiisia, milloin keventävänsä keskiluokan verotusta.

Fakta

Näin tutkimus tehtiin

 HS:n tilaamassa ja TNS Gallupin tekemässä vuodenvaihdetutkimuksessa 1 004 haastateltavaa vastasi joukkoon kysymyksiä Gallup Kanava -internet-paneelissa 5.–10. joulukuuta.

 Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttia.

 Tutkimusotos edustaa 17–74-vuotiasta väestöä. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat eivät olleet mukana kyselyssä.

Poliitikoillekin on kuitenkin välillä vaikea määritellä pieni- ja isotuloisia.

"Mutta eikö Laura Räty jo luonut rajat pienituloisille?" kysyy Kirsi Hanhisalo Korjaamolla.

Sosiaali- ja terveysministeri Rädyn (kok) puheet pienituloisista herättivät syksyllä huomioita. Räty pohti lapsilisäleikkauskeskustelun yhteydessä, kuinka moni oikeasti jää alle 2 600 euron tai 2 100 euron kuukausiansioiden.

Rädyn määritelmä herättää vilkkaan keskustelun muun muassa siitä, kuinka päiväkotien maksuluokat itse asiassa määrittävät todella monet hyvätuloiseksi.

"Hyvätuloisuuden arviointi on yllättävän monimutkaista, kun todella miettii erilaisia tulorajoja. Asumistueltakin putoaa pois jo aika pienillä tuloilla", Minna Ristimäki sanoo.

Suomalaisten käsitykset hyvätuloisuuden rajoista vaihtelivat hieman enemmän kuin arviot pienituloisuudesta.

Joka viidennen mielestä rajana oli vähintään 6 000 euron kuukausitulot. Vajaa kolmannes asetti rajan 5 000 ja runsas neljännes 4 000 euroon.

Varsin suuri osa, 16 prosenttia, katsoi, että suurituloisia olisivat 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat.

HS:n kyselyssä vastaajan oma tulotaso vaikutti käsityksiin pieni- ja suurituloisuudesta. Sitä mukaa kun oma tulotaso nousee, nousevat sekä pieni- että suurituloisuudeksi määritellyn ansiotason raja.

Esimerkiksi joka toinen niistä, jotka itse kuuluvat ylimpään tuloluokkaan, pitävät suurituloisuuden rajaa 6 000 eurossa.

Sama näkyi arvioissa pienituloisuudesta. Pienituloisimmista 69 prosenttia asetti pienituloisuuden rajan enintään 1 200 euroon, mutta suurituloisimmista vain 47 prosenttia teki saman.

Ikä ja sukupuoli eivät juuri jakaneet käsityksiä pieni- ja suurituloisuudesta, mutta miesten arviot suurituloisuudesta olivat hieman naisten arvioita suurempia.

Pääkaupunkiseudulla asuvien arviot olivat korkeammat kuin muualla Suomessa asuvilla.

Suurituloisuuden arvioissa näkyi se, mihin yhteiskuntaluokkaan vastaaja itsensä sijoitti. Itsensä työväenluokkaan sijoittaneet arvioivat hyvätuloisuuden rajan pienemmäksi kuin ne, jotka kuuluivat mielestään alempaan keskiluokkaan. Vastaavasta ylempään keskiluokkaan kuuluvat arvioivat hyvätuloisuuden rajan suuremmaksi kuin alempaan keskiluokkaan kuuluvat.

Toissa vuonna suomalaisten kokoaikaisten palkansaajien mediaaniansio oli Tilastokeskuksen mukaan 2 928 euroa kuukaudessa. Kaikki palkanlisät sisältävien kokonaisansioiden keskiarvo oli 3 284 euroa.

"Tulot ovat hyvät, kun ei tarvitse ennen tilipäivää laskea, riittävätkö rahat", Liisa Tuhkanen sanoo. Hän arvioi hyvätuloiseksi sellaisen, jonka kuukausitulot ovat 6 000 euroa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat