Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kokoomus jälleen toiseksi suurin puolue

Keskustan nousu katkesi – tutkijat uskovat etumatkan riittävän vaalivoittoon

Myös Sdp:n hidas kiipeäminen on seisahtunut, kokoomus on saanut kannatuslaskunsa pysäytettyä

Kotimaa
 
Sami Kero HS
Keskustan viestintävastaava Hanna-Maija Kause pystytti keskustan eduskuntavaalien rullajulisteita puoluetoimistolla tiistaina.
Keskustan viestintävastaava Hanna-Maija Kause pystytti keskustan eduskuntavaalien rullajulisteita puoluetoimistolla tiistaina. Kuva: Sami Kero HS
Eduskuntavaaleihin on aikaa 88 päivää.

Keskustan kuukausia kestänyt nousukiito on katkennut. Kokoomuksen pitkään jatkunut kannatuslasku on pysähtynyt. Sdp:n kesästä asti jatkunut tasaisen hidas kannatuskipuaminen on nyt seisahtunut.

Kokoomus on liukunut takaisin toisiksi suurimman puolueen paikalle, jossa Sdp viime mittauksessa ehti käväistä. Perussuomalaisten kannatus kelluu kutakuinkin sijoillaan.

Näin voi tiivistää tuoreimman HS-gallupin tulokset. Puolueiden asetelmat näyttävät alkavan asettua. Suuria kannatussiirtymiä ei uusimmassa kannatustutkimuksessa enää näy.

Fakta

Näin tutkittiin

 Tutkimuksessa kysyttiin, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta ihminen äänestäisi, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.

 Tutkimuksen teki TNS-Gallup Helsingin Sanomien pyynnöstä.

 Tutkimusta varten haasteltiin puhelimitse 2 448 ihmistä. Haastattelut tehtiin 15. 12. 2014–15. 1. 2015.

 Otos edustaa Manner-Suomen äänestysikäistä väestöä.

 Tutkimuksen virhemarginaali on suurimpien puolueiden kohdalla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

Vaaleihin on aikaa alle kolme kuukautta. Vaikka keskustan hurja nousu on nyt pysähtynyt, puolueen etumatka on kova. Kannatusero keskustan ja kokoomuksen välillä on nyt vajaat yhdeksän prosenttiyksikköä.

Onko se niin kova, ettei ero enää ole kurottavissa umpeen?

"2000-luvulla ei näin suurta kannatusmuutosta ole nähty. Todennäköisesti keskustan johto siis kestää", arvioi vaalitutkija Jussi Westinen Åbo Akademista.

"Lähimuistissa ei ole, että puoluekannatus olisi muuttunut näin merkittävästi enää viime kuukausina", sanoo toinen vaalitutkija, Sami Borg Tampereelta.

On tärkeää muistaa, etteivät gallupmittaukset ole vaalituloksia eivätkä myöskään ennusteita vaalituloksesta. Galluptutkimus mittaa puolueiden sen hetkistä kannatusta. Mukana on aina myös virhemarginaali toisin kuin oikeassa vaalituloksessa.

Hurjimpia muutoksia gallupista todelliseen vaalitulokseen on nähty perussuomalaisilla vaalien 2011 alla. Silloin perussuomalaiset todella nousivat kannatusmittauksista keskustan nykyisen kaulan eli 8–9 prosenttiyksikön verran vaaleissa.

Aikaa nousuun silloin tosin meni kahdeksan kuukautta.

Viimeisen kahden kolmen kuukauden aikana tapahtunut muutos oli pienempi. Alkuvuodesta 2011 perussuomalaisten kannatus oli HS:n mittauksessa noin 16 prosenttia. Vaaleissa todellinen kannatus oli noin 3 prosenttiyksikköä suurempi.

Isohko kannatusmuutos nähtiin myös Sdp:n suosiossa vaaleja 2007 edeltävinä kuukausina. Tuolloin Sdp:n kannatus putosi vaaleissa alkuvuoden mittaukseen verrattuna lähes 3 prosenttiyksikköä. Syyksi tuolloin tulkittiin muun muassa SAK:n mainosvideo, jossa porvari söi kuuttia.

Aikanaan rajuina pidetyt heilahdukset näyttäytyvät nyt vaisuina keskustan johtoasemaan nähden. Toisin sanoen keskustan ohittaminen voi olla vaikeaa, mutta toisaalta vaaleihin on aikaa yli 12 viikkoa – siinä ajassa ehtii tapahtua mitä tahansa.

Mutta miksi keskusta nyt jyrää? HS:n tuoreimmassa mittauksessa keskustan kannatus ei enää ole noussut, mutta toisaalta keskustan kannattajien varmuus puoluevalinnastaan on vahvistunut entisestään.

Borgin mukaan lisääntynyt varmuus saattaa johtua siitä, että joukossa on paluumuuttajia: keskustaa aiemmin äänestäneitä, joiden on ehkä helpompi kiinnittyä puolueeseen kuin täysin uusien kannattajien.

Westinen muistuttaa keskustan äänestäjien antaneen puolueelleen neljä vuotta sitten näpäytyksen. Silloin moni keskustan kannattaja jäi vaalipäivänä kotiin tai äänesti perussuomalaisia.

"Keskusta on nyt huomioinut paremmin omat äänestäjänsä ja luottamus on palautunut."

Myös Sdp:ssä on puhuttu paljon "kentän unohtamisesta". Näpäytys annettiin puheenjohtaja Jutta Urpilaiselle, jonka puolueväki vaihtoi Antti Rinteeseen. Suurta kannatuspyrähdystä ei kuitenkaan sen jälkeen ole nähty. Toisin kuin keskusta, Sdp on yhä kiinni hallitusvastuussa, mikä kaventaa Rinteen liikkumatilaa.

Westinen näkee nykytilanteessa yhtymäkohtia vuoden 1991 vaaleihin. Silloin kokoomuslaista pääministeriä Harri Holkeria moitittiin ylimieliseksi, aivan kuten kokoomusta ja Alexander Stubbia nyt. Päähallituspuolueet kokoomus ja Sdp ottivat vaaleissa takkiin kuin taas ilman ministerikokemusta Esko Ahon johdolla vaaleihin ajanut keskusta otti "veret seisauttavan" vaalivoittonsa ja 15 lisäpaikkaa eduskunnasta.

Usein sanotaan, että puolueilla on tapana lihoa oppositiossa. Keskustalle sekä tuoreemmille oppositiopuolueille vasemmistoliitolle ja vihreille näin onkin käynyt. Perussuomalaiset sen sijaan ovat lihomisen sijaan laihtuneet silminnähden.

"He saivat viime vaaleissa ennätyksellisen äänivyöryn, mistä osa on sulanut pois. Ylipäätään perussuomalaisten puoluekannatus on eduskuntapuolueista kaikkein vakiintumattominta – he ovat olleet suuri puolue vasta yhden vaalikauden", Borg sanoo.

Samaan aikaan kannatuksen kutistumisen kanssa, perussuomalaisten kannattajien varmuus omasta valinnastaan on höllentynyt. Usein kannatuksen kutistuessa vain uskollisimmat jäävät jäljelle. Nyt näin ei ole käynyt.

"Perussuomalaisten kannatus muodostui niin nopeasti, äänestäjiä tuli niin monelta suunnalta. Populistipuolueilla ylipäätään on vaikeuksia saada uskollisia äänestäjiä", Westinen sanoo.

Keskustan, kokoomuksen ja Sdp:n kannattajien varmuus puoluevalinnastaan on kasvanut viime mittauksesta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat