Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Opetusministeri: Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ehkä yhteen

Seitsemän ministeriä on ollut tekemässä listaa, jolla ehdotetaan isoja muutoksia korkeakouluihin. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistäminen selvitetään.

Kotimaa
 
Heidi Piiroinen / HS
Kaisa-kirjasto on Helsingin yliopiston opiskelijoiden suosittu opiskelupaikka.
Kaisa-kirjasto on Helsingin yliopiston opiskelijoiden suosittu opiskelupaikka. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Pitäisikö tutkimusta painottavat yliopistot ja käytäntöön keskittyvät ammattikorkeakoulut yhdistää?

Vielä laki estää sen, mutta nyt opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) aikoo tilata selvityksen niiden yhdistämisestä. Selvityksessä tarkastellaan myös erilaisia malleja, joissa yhteistyötä lisättäisiin merkittävästi.

Kiurun mukaan selvitys valmistuu jo ennen kevään eduskuntavaaleja.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen mahdollinen yhdistäminen on yksi kohta pitkässä listassa uudistuksia, joita Tutkimus- ja innovaationeuvosto ehdotti marraskuussa hyväksytyssä asiakirjassaan.

Neuvostoa johtaa pääministeri Alexander Stubb (kok), ja siihen kuuluu hänen lisäkseen kuusi ministeriä neljästä eri puolueesta sekä eri alojen asiantuntijoita.

Muita neuvoston ajamia asioita ovat muun muassa pienten tutkimus- ja opetusyksiköiden lopettaminen sekä yliopistojen rahoituksen muuttaminen siten, että rahoituksen saamisen ehto olisi tutkijoiden vähentäminen.

Neuvosto ei esitä tarkkoja aikatauluja uudistuksille, mutta ne olisi vähintäänkin saatava alulle vuosina 2015–2020.

Asiakirja ei ole sitova, mutta valmistelevien virkamiesten on mahdoton sivuuttaa sitä.

"Neuvoston näkemystä ei voi ohittaa. Toki hallituskaudella asioita viedään eteenpäin kulloisenkin ministerin haluamassa järjestyksessä", Kiuru sanoo.

HS poimi asiakirjasta joitakin tiede- ja korkeakoulupolitiikkaa koskevia ehdotuksia. Kursivoidut kohdat ovat suoria lainauksia asiakirjasta. Ehdotuksia kommentoivat neuvoston varapuheenjohtaja Kiuru ja Suomalaisen Tiedeakatemian esimies Eva-Mari Aro.

1 Yliopistot ja ammattikorkeakoulut
saatetaan yhdistää

Suomessa on käytössä niin sanottu duaalimalli, jossa korkeakoulut on jaettu tutkimusta painottaviin yliopistoihin ja käytäntöön keskittyviin ammattikorkeakouluihin. Neuvosto haluaa poistaa lain, joka pitää yliopistot ja amk:t erillään.

Korkeakoulujen yhteistyötä ja yhteisten organisaatioiden luomista rajoittavat lainsäädännön esteet poistetaan. Mahdollistetaan alueelliset tai paikalliset kokeilut, joissa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallinto-, palvelu- ja opetustoimintoja yhdistetään samaan organisaatioon.

Krista Kiuru: "Teetän vielä tällä hallituskaudella selvityksen eri malleista, joilla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintoja voisi yhdistää. Seuraavissa hallitusneuvotteluissa pohditaan, mikä on niistä paras."

"Duaalimallin purkamisella tai kehittämisellä voidaan saada merkittäviä säästöjä. En pidä tarkoituksenmukaisena, että amk:t ja yliopistot pidetään erillään. Käytännössä yhteistyötä tehdään jo. Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu ovat päättäneet yhdessä jatkaa yhteistyömahdollisuuksien selvittämistä."

"Nyt Suomessa ei tunnusteta amk-tutkintoa samalla tavalla kuin muualla Euroopassa, eikä sillä voi hakeutua samalla tavoin jatko-opintoihin. Tämä asettaa suomalaiset kotimaassaan huonompaan asemaan kuin muut eurooppalaiset."

Eva-Mari Aro: "Jos samassa yksikössä on tietotaitoa sekä alan perustutkimuksesta että sovelluksista, sen voisi odottaa edistävän innovaatioiden syntyä alalla kuin alalla."

2 Liian pienet laitokset sekä
opetus- ja tutkimusyksiköt pitää lopettaa

Asiakirjassa todetaan, että monilla aloilla opetusta ja tutkimusta on liian monessa yliopistossa. Pieniä yksiköitä pitäisi lopettaa ja pienet alat pitäisi koota yhteen yliopistoon. Yliopistojen tulisi profiloitua nopeasti.

Suomessa on runsaasti koulutuksen ja tutkimuksen yksiköitä, joilla on pienuutensa vuoksi heikot edellytykset laadun nostamiseen kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Hajanaisuutta ja päällekkäisyyttä on vähennettävä.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut profiloituvat nopeasti vahvuusaloilleen ja ottaen huomioon kansallisten päällekkäisyyksien poistamisen. Tämä edellyttää myös poisvalintoja, usein kokonaisista koulutus- ja tutkimusaloista luopumista, ei vain voimavarojen suuntaamista uudelleen.
Krista Kiuru: "Laitosten lakkauttaminen on Suomessa arka aihe. En ota kantaa siihen, mikä on liian pieni laitos. Olemme käyneet yliopistojen rehtorien kanssa kipukohtia läpi, ja he tietävät ne kyllä. Valtio on tukenut yliopistojen profiloitumista lisärahoituksella, mutta profiloitumisessa ei ole edistytty toivotulla tahdilla."

Eva-Mari Aro: "Rakenteellinen uudistaminen ja profiloituminen ovat hyviä uudistuksia, kunhan ne tehdään oikein. Kaikkea ei tarvitse opettaa ja tutkia monessa yliopistossa. Poisvalinnat ovat kuitenkin vaikeita ja kokonaisten opetus- ja tutkimusalojen häviäminen Suomesta saattaa kostautua nopeastikin."

3 Yliopistojen pitää
vähentää tutkijoit
a

Neuvosto pohtii asiakirjassa erilaisia kriteerejä, joiden perusteella yliopistot saisivat jatkossa rahoitusta. Yksi kriteeri on tutkijoiden vähentäminen.

Yliopistojen saaman valtionrahoituksen edellytyksenä on, että ne nopeuttavat rakenteellista kehittämistä. Yliopistojen rahoituksen riittävyyden ja vahvuusaloille tarvittavien lisäresurssien varmistamiseksi on järjestettävä suunnitelmallisia, määräajassa tehtäviä tutkijavähennyksiä ja muita sopeutustoimia.

Krista Kiuru: "Nyt pohdimme, miten rahoitus jakautuisi vuodesta 2017 eteenpäin. Asiakirjassa on varsin radikaaleja käsityksiä. Henkilökohtaisesti en pidä tutkijavähennyksiä oikeansuuntaisena eleenä. Toimenpide liittyy siihen, että yliopistojen pitäisi keskittyä vahvuusalueisiinsa."

Eva-Mari Aro: "Yliopistojen palkkalistoilla ei ole tutkijoita vaan opetushenkilökuntaa, joka myös tekee tutkimusta. Tutkijoiden vähentäminen vähentäisi opetusta."

4 Tutkijat voisivat kokeilla yrittäjyyttä
ja palata sitten takaisin yliopistoon

Neuvosto haluaa kannustaa tutkijoita yrittäjiksi eräänlaisella yrittäjyysvapaalla. Tutkija voisi olla esimerkiksi vuoden tai pari poissa korkeakoulusta, kokeilla sinä aikana yrittäjyyttä ja halutessaan palata takaisin toimeensa.

Korkeakoulut kannustavat yrittäjyyteen. Luodaan määräaikaisjärjestelyjä, jotka mahdollistavat tutkijalle kokeilla yrittäjyyttä ja palata tehtäväänsä.

Krista Kiuru: "Kyseessä olisi normaalia riskittömämpi tapa kokeilla yrittäjyyttä. Yliopistojen yhteyteen perustettaisiin lisää yrityshautomoja, joissa on hyvät turvaverkot."

Eva-Mari Aro: "Jos tutkija jää vuosiksi pois perustutkimuksesta, on hänen lähes mahdotonta palata. Tiede harppoo eteenpäin ja tutkijan on oltava imussa mukana täysiaikaisesti pysyäkseen kansainvälisellä tasolla."

5 Korkeakoulujen täytyy tehdä enemmän
yhteistyötä teollisuuden ja liike-elämän kanssa

Asiakirjassa puhutaan paljon korkeakoulujen ja yritysmaailman yhteistyön tiivistämisestä. Korkeakoulujen tulee esimerkiksi vahvistaa kaupallista osaamista ja perustaa korkeakoulujen ja teollisuuden yhteisprofessuureja. Entistä suuremman osan rahoituksesta toivotaan tulevan yrityksiltä.

Julkisen tuen rinnalla on yritysten yhteistyötä ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa lisättävä.

Krista Kiuru: "Vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa ei tällä hetkellä ole tarpeeksi. Korkeakoulut voisivat auttaa yhteiskuntaa ja yrityksiä monin tavoin."

Eva-Mari Aro: "Yhteistyö on kannatettavaa, mutta vaatii erityistoimenpiteitä. EU:n puiteohjelmista opimme, miten vaikeaa on sitouttaa yrityksiä tutkimusyhteistyöhön. Sehän ei ole yritysten ydintoimintaa. Yritysyhteistyön ei pidä syödä perustutkimuksen rahoitusta, jonka jatkuva kiristyminen on jo nyt melkoinen ongelma Suomessa."

6 Lukukausimaksuja tulee saada
kerätä laajemmin

Neuvosto halua, että suomalaiset korkeakoulut myisivät opetusta ulkomaille entistä enemmän ja esimerkiksi perustaisivat kampuksia ympäri maailmaa. Tämän takia lukukausimaksujen kerääminen pitäisi tehdä mahdolliseksi.

Vahvistetaan korkeakoulujen riskinottokykyä ja kokeiluja uusien kasvualojen luomiseksi ja tukemiseksi. Tässä hyödynnetään lukukausimaksuja.

Krista Kiuru: "Markkinat ovat huimat. Esimerkiksi Saudi-Arabia haluaisi ostaa opettajankoulutuksen 40 000 naiselle. Nyt laki on sellainen, että emme voisi ottaa tällaisilta opiskelijoilta maksua. Suomalaisille opiskelijoille ei tavoitella maksuja."

Eva-Mari Aro: "Kannatan pientä lukukausimaksua kaikille opiskelijoille, esimerkiksi 500 euroa vuodessa. Maksun voisi palauttaa, jos opiskelija valmistuu kohtuuajassa."

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat