Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Eduskunnasta poistuu vuosikymmenten verran historiaa ja meheviä tarinoita – Eläkkeelle jäävä Tiitinen: ”Eduskunnan taso on parantunut”

Eduskunnan pitkäaikaisin pääsihteeri on tavannut vuosien varrella presidenttejä ja YK:n pääsihteereitä. Kaikille hän kehuu Suomen parlamentarismia.

Kotimaa
 
Kuka?

Seppo Tiitinen

 Seppo Tiitinen syntyi 15.12. 1947 Leppävirralla.

 Hän työskenteli ensin opetusministeriössä ja kouluhallituksessa.

 Toimi eduskunnassa eri tehtävissä vuodet 1972–1978.

 Suojelupoliisin päällikkö vuosina 1978–1990.

 Palasi eduskuntaan vuonna 1990, ensin apulaispääsihteeriksi ja pääsihteeriksi vuonna 1992.

 Tiitinen oli eduskunnan pitkäaikaisin pääsihteeri.

Pääsihteeri Seppo Tiitinen, 68, on siivonnut työhuoneensa eduskunnassa ja tänään hän poistuu talosta eläkkeelle. Samalla talosta poistuu vuosikymmenten verran historiaa ja meheviä tarinoita.

Viimeiset kolme viikkoa ennen joulua Tiitiselle pidettiin läksiäisiä. Juhlakalun polvikin kipeytyi syksyn kiireiden ja jäähyväistohinoiden seurauksena.

Eduskunnan läksiäisjuhlissa Mikko Alatalo (kesk) lauloi kappaleen Viivy vielä hetki ja Tiitiselle ojennettiin vammoja ehkäisevä lahja.

”Sain eduskunnalta puntit, joita hädin tuskin jaksoin kotiin kantaa”, Tiitinen sanoo. Lopulta autonkuljettaja auttoi.

Kun puhemies piti pääsihteerin kunniaksi vastaanoton, kutsuvierasjoukko oli arvokas.

”Kutsuin siltä pohjalta, keiden kanssa vuosikymmenten aikana olen ollut tekemisissä”, pääsihteeri sanoo.

Paikalla oli entisiä puhemiehiä, oikeusoppineita, kirkon ja etujärjestöjen johtoa ja lähetystöväkeä. Presidentitkin oli kutsuttu, mutta he eivät päässeet.

Haastattelua tehtäessä viime tiistaina syyskauden viimeisen istunnon pöytäkirja oli vielä allekirjoittamatta. Muita töitä ei ollut jäljellä. Vain siivoamista ja papereiden järjestämistä.

”Tässä on seuraajalle, nuo menevät arkistoon.”

Eduskunnan pääsihteeri on valtakunnan arvoasteikossa korkealla, mutta mitä hän tekee?

Hän valvoo puhemiehen apuna, että asiat eduskunnassa menevät, kuten pitää. Tiitinen istuu täysistunnossa puhemiehen vieressä ja tarvittaessa kuiskaa puhemiehelle neuvoja.

Kun toimitettavana on vaali, hän nousee seisomaan ja lukee edustajaluettelosta, kenen vuoro on pudottaa vaalilippu uurnaan.

Hän on myös noin 440 eduskunnan virkamiehen päällikkö.

Jarmo Matilainen
Tiitinen ja puhemies Riitta Uosukainen (kok) eduskunnassa 1998.
Tiitinen ja puhemies Riitta Uosukainen (kok) eduskunnassa 1998.

Eduskuntatyö on uudistunut viime vuosina. Tiitinen kehuu kiihkeitä debatteja ja puolustaa uusia kansanedustajia.

”Taso on parantunut.”

Jotkut edustajat ovat nurisseet siitä, että budjettipuheita pidetään pitkin öitä. Koska hallituksen esitykset valmistuvat viime hetkillä ennen joulua, yövalvomisilta tuskin koskaan päästään.

”Loppurypistys pitää olla. Jos joku pystyy sen poistamaan, se on aika temppu”, pääsihteeri sanoo pitkällä kokemuksella.

Tiitisen eduskunnassa monet tavat ovat kiveen hakattuja. Puhemies Sauli Niinistö (kok) yritti 2008 muuttaa eduskunnan hallintoa niin, että lainsäädäntötoiminnasta vastaavan pääsihteerin rinnalla toimisi toimitusjohtajana kansliapäällikkö.

Eduskunta kuitenkin hylkäsi kahden johtajan mallin. Valtataistelun voitti Tiitinen.

Vuonna 2006 Tiitinen oli kuuluisalla viininhakumatkalla Etelä-Afrikassa Paavo Lipposen (sd) kanssa. Valtuuskunta päätti ostaa runsaat tuhat pulloa eduskunnan 100-vuotisjuhliin.

Tuotevalvontakeskus takavarikoi pullot, koska ne oli tuotu lupien vastaisesti. Lopulta eduskunta maksoi viinilastin moninkertaisesti asianajajakuluina. Eduskunta sai juomat, mutta juhlat olivat jo menneet.

”Lopulta niistä tuli kulttijuomia, joita tarjoiltiin vain arvovieraille”, Tiitinen sanoo.

Työhuoneessaan hän osoittaa paperiröykkiötä: ”Otin viininhakupaperit mukaan. Aion säästää ne.”

Tiitinen on ylpeä siitä, että kaikki eduskunnan asiat ovat avoimia ja julkinen kontrolli toimii. ”Eduskunnan osalta sanoisin, että ollos huoleton.”

Hänen kansainväliset vieraansa usein ihmettelevät, että kansanedustajat ja toimittajat istuvat Suomen eduskunnassa samassa kuppilassa. Sellaista ei ole edes Ruotsissa.

Pääsihteerin huoneessa sohvan yläpuolella on maalaus presidentti Urho Kekkosesta. Taulu jää huoneen seinälle Tiitisen seuraajan Maija-Leena Paavolan ihailtavaksi.

Sohvapöydällä oleva sarvikuono sen sijaan lähtee Tiitisen matkassa kotiin päätyäkseen kirjahyllyyn samasta arvopuusta olevan vesipuhvelin viereen. Sarvikuono on Sambian sosiaali- ja terveysministerin lahja.

Kansainvälisiä vieraita käy viikoittain, ja Tiitinen myös matkustaa puhemiehen valtuuskunnassa ulkomailla. Ylpeänä hän yleensä kertoo Suomen parlamentaarisesta järjestelmästä.

”Suomen systeemi on pisimmälle kehittynyt parlamentaarisessa suhteessa.”

Heikki Saukkomaa
Puhemies Maria Lohela (ps) ja Tiitinen joulukuussa 2015.
Puhemies Maria Lohela (ps) ja Tiitinen joulukuussa 2015.

YK:n pääsihteerin hän on tavannut monta kertaa. Nelson Mandelan käynti Suomessa ja Václav Havelin tapaaminen Tšekkoslovakiassa ovat olleet mieleenpainuvia. Samoin Deng Xiaopingin tapaaminen Kiinassa 1988 presidentti Mauno Koiviston kanssa.

”157-senttinen, täyttä dynamiittia.”

Tiitinen muistaa vielä sylkykupit tuolien vieressä. Sylkeminen kertoo siitä, että ”nesteet kulkee” eli hallitsija on vielä kunnossa.

Tiitinen puhuu hyvin jäsenneltyjä lauseita mutta pilke silmäkulmassa. Hän kaivaa muististaan jutun, kun Suomen eduskunta oli kieli keskellä suuta.

Etelä-Afrikan viimeinen valkoisen parlamentin puhemies valtuuskuntineen tuli 1991 ottamaan selvää Suomen vähemmistösuojajärjestelmistä. Ruotsi ei halunnut ottaa apartheid-maan lähetystöä vastaan, ja Suomellakin oli vaikeata.

Puhemies Ilkka Suominen (kok) säästettiin kohtaamiselta, mutta toinen varapuhemies Mikko Pesälä (kesk) uhrattiin.

Vielä piti tarjota lounas. Puhemiehistöstä kukaan ei tullut kysymykseen.

”Minä olin Suposta tullut ja monissa liemissä keitetty, niin minä isännöin sen lounaan.”

Heikki Kotilainen
Suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitinen järjestelee presidentti Mihail Gorbatšovin vierailua Suomeen vuonna 1989.
Suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitinen järjestelee presidentti Mihail Gorbatšovin vierailua Suomeen vuonna 1989.

Pääsihteeri jatkaa vihreän roskapöntön täyttämistä, mutta juuttuu tutkimaan eri papereita. Hyllyn päälle hän on koonnut asiakirjoja kotiin vietäväksi.

”Niillä saattaa olla historiallista merkitystä. Jos joutuu tarkistamaan jotakin”, hän sanoo.

Tuo viittaisi muistelmiin, mutta Tiitinen ei lupaa mitään. Ehkä päätös kirkastuu Thaimaassa, jonne Tiitinen lähtee lomailemaan ensi viikolla.

”Painostus on kovaa.”

Oikaisu 4.1. klo 16.20: Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen kävi Kiinassa presidentti Mauno Koiviston kanssa vuonna 1988, ei vuonna 1998.

Juhani Niiranen / HS
Pääsihteeri Seppo Tiitinen kävi läpi papereitaan siivotessaan työhuonettaan eduskunnassa. Osan papereista hän vie kotiinsa mahdollista historiantutkimusta varten.
Pääsihteeri Seppo Tiitinen kävi läpi papereitaan siivotessaan työhuonettaan eduskunnassa. Osan papereista hän vie kotiinsa mahdollista historiantutkimusta varten.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat