Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yhä useampi putoaa yhteiskunnan tukien varaan – Suomelle tulossa tänä vuonna satojen miljoonien lisälasku

Kotimaa
 
Juhani Niiranen / HS
Viestintää Vaasan yliopistossa opiskelevaa Minttu Niemeä harmittaa opintorahan indeksikorotuksesta luopuminen.Niemen avopuoliso Leo Järveläinen puolestaan kertoo vielä elokuussa saaneensa kuntoutustukensa eli määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeensä ohella takuueläkettä ja eläkkeensaajan asumistukea.”Sillä suunnilleen pärjäsi. Mutta jos joutui ostamaan jotakin isompaa, meni tiukille.”
Viestintää Vaasan yliopistossa opiskelevaa Minttu Niemeä harmittaa opintorahan indeksikorotuksesta luopuminen.Niemen avopuoliso Leo Järveläinen puolestaan kertoo vielä elokuussa saaneensa kuntoutustukensa eli määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeensä ohella takuueläkettä ja eläkkeensaajan asumistukea.”Sillä suunnilleen pärjäsi. Mutta jos joutui ostamaan jotakin isompaa, meni tiukille.” Kuva: Juhani Niiranen / HS

Tänä vuonna entistä useampi Suomessa asuva joutuu turvautumaan yhteiskunnan apuun. Sen takia esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön määrärahat kasvavat 466 miljoonalla eurolla 13,2 miljardiin euroon.

Samalla kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenevät kuitenkin enimmäkseen 0,4 prosenttia hienoisen deflaation vuoksi.

HS selvitti muutoksia joihinkin keskeisiin tukiin ja etuuksiin.

Toimeentulotuen perusosa

Toimeentulotuen perusosa säilyy ensi vuonna nykytasollaan, vaikka sitä ohjaava kansaneläkeindeksi laskee. Leikkurin vaikutus kumotaan tasokorotuksella. Perusosan määrä on yksin asuvalla 485,50 euroa kuukaudessa.

”Teknisesti toimeentulotuen perusosaan siis tulee muutoksia. Se on myös hallitusohjelmassa, että indeksin muutos ei laske toimeentulotukea”, sanoo ylitarkastaja Jaakko Ellisaari sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä perustoimeentulotuen kokonaismenoiksi ennakoidaan yhteensä 660 miljoonaa euroa, joka jakaantuu kuntien ja valtion kesken. Perusosaa maksettaisiin ensi vuonna 235 000 kotitalouteen noin 350 000 hengelle. Tukea saavia on ollut karkeasti saman verran vuoden 2009 jälkeen, vaikka kustannukset ovat hieman nousseet.

”Vuonna 2009 asiakasmäärämme nousi 11 prosenttia eikä ole sittemmin noussut – sikäli tilanne on hallinnassa. 1990-luvulla saajia oli hieman yli 600 000 henkeä, eli silloin tilanne oli paljon pahempi.”

Toimeentulotukeen kuuluvat myös täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki, joiden kustannukset lienevät ensi vuonna 75–80 miljoonaa euroa.

Opintotuki

Opintorahojen vuosittaisista indeksikorotuksista luovutaan, joten opintorahat jäävät elokuun 2015 tasolle.

Suomessa opiskelevien opintorahan perusmäärä vaihtelee 38 eurosta 336 euroon kuukaudessa, minkä lisäksi asumislisää voi saada kuukautta kohden 201,60 euroa. Valtaosalle noin 330 000 korkea-asteella tai toisella asteella opiskelevalle opintorajan saajasta maksetaan myös asumislisää. Saajien määrä kasvanee muutamilla tuhansilla.

Yhteenlasketut kustannukset nousevat Kelan pääsuunnittelijan Ilpo Lahtisen mukaan yli 10 miljoonalla eurolla 780 miljoonaan euroon. Ateriatuki, koulumatkatuki ja muut opintotukietuudet mukaan luettuna hintalappu olisi 840 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä kustannukset kasvavat tätäkin enemmän.

”Viime vuosien aikana saajamäärä on ollut aika lailla vakio. Huono työllisyystilanne lisää opintotuen saajia, ja nyt myös vanhempien tulorajoihin tuleva 13 prosentin korotus lisää kustannuksia ja opintotukea saavien määrää”, Lahtinen sanoo.

Vuoden alussa toisella asteella opiskelevan, itsenäisesti asuvan 18–19-vuotiaan opintotuki pienenee, jos vanhempien tulot ylittävät 61 010 euroa.

Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha

Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki laskevat molemmat ensi vuonna 12 senttiä 32,68 euroon päivältä.

Tuolloin työmarkkinatuen menot ovat yhteensä liki kaksi miljardia euroa ja peruspäivärahan 380 miljoonaa euroa.

Yhteenlaskettu korvaussumma kasvaisi noin 300 miljoonalla eurolla, vaikka päiväkorvaukset pysyvät suurin piirtein ennallaan, laskee pääsuunnittelija Heidi Kemppinen Kelasta. ”Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha vievät noin 2 080 miljoonaa euroa vuonna 2015. Kun huono työllisyystilanne on pitkittynyt, esimerkiksi työmarkkinoille valmistuvat nuoret jäävät Kelan etuuksille, kun eivät saa töitä.”

Kaikkiaan vuonna 2016 työmarkkinatuen saajia olisi keskimäärin 210 000 ja peruspäivärahan saajia 43 100 kuukaudessa eli muutamia prosentteja kuluvaa vuotta enemmän.

Takuueläke

Takuueläke nousee vuoden alussa parikymmentä euroa 766,85 euroon kuukaudessa, mikä poistaa indeksileikkurin vaikutuksen. Kansaneläkkeet kuitenkin pienenevät.

Osin tasokorotuksen vuoksi takuueläkettä saavien määrä kasvaa yli kymmenesosan 111 000:een. Takuueläkettä maksettaneen ensi vuonna noin 190 miljoonaa euroa eli 30 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän, arvioi Kela.

Takuueläkettä voi saada, jos kaikki eläkkeet ennen verotusta ovat yhteensä enintään 760,11 euroa kuukaudessa. Marraskuun lopussa keskimääräinen takuueläke oli 132,29 euroa kuussa. Täyttä takuueläkettä saa alle prosentti takuueläkkeen saajista.

”Täyden takuueläkkeen saajia ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, jotka asumisaikavaatimusten vuoksi eivät ole oikeutettuja kansaneläkkeeseen ja joilla ei ole mitään muita eläkkeitä”, sanoo suunnittelija Reeta Pösö Kelasta.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat