Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Työtahti yllätti kansanedustaja Hanna Sarkkisen – harkitsee silti vasemmistoliiton puheenjohtajuutta

Vasemmistoliiton oululaisedustaja nosti eduskunnassa esiin ylivelkaantumisen ja ilahtui: ”Asianomaiset ministerit suhtautuivat kysymykseeni vakavasti.”

Kotimaa
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/e3e43e22c04cb7d06fd2f5325870d19c386b5c65-HS_NIKU_030116.00_05_00_17.Still002.jpg
Kansanedustaja Hanna Sarkkisen lupaus politiikan vuodelle 2016
Vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen kertoo, mitä konkreettista hän lupaa tehdä vuonna 2016
Kuka?

Hanna Sarkkinen

 Syntyi 18.4.1988 Oulunsalossa.

 Liittyi vasemmistonuoriin 19-vuotiaana.

 Johtanut kesästä 2013 vasemmistoliiton puoluevaltuustoa historian nuorimpana.

 Oulun kaupunginvaltuuston jäsen.

 Valittiin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi Oulun vaalipiiristä 9 582 äänellä.

 Valmistui Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineena aate- ja oppihistoria keväällä 2014.

 Työskennellyt myyjänä, järjestösihteerinä ja kesätöissä ulkoministeriössä.

”Heti joutui tosi töihin, ja tahti on ollut hurja ja kiihtynyt koko ajan”, summaa ensimmäisen kauden kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas) vuoden tunnelmat. Sarkkinen ei kuitenkaan valita: ”Itsehän tähän haavetyöhön olen hakeutunut.”

”Viikonloppuilta voikin mennä ihan koomassa kotisohvalla Hercule Poirotin seurassa”, paljastaa Sarkkinen. Hän suuntaa perjantaisin kohti Oulua, jossa odottavat myös mies ja kissa.

Kansanedustajuus oli 27-vuotiaalle oululaiselle suuri elämänmuutos, vaikka hänellä onkin jo vuosien kokemus kuntapolitiikasta. Vasemmistoliiton puoluevaltuustoakin hän on johtanut kesästä 2013.

”Tunsin poliittisen järjestelmän, joten oli helppo päästä mukaan”, Sarkkinen sanoo, mutta lisäpaineita työhön on tuonut kotimaan ja maailman tapahtumien kiihkeys. Silti Sarkkinen sanoo myös harkitsevansa vakavasti asettumista ehdolle puolueen johtoon.

Sarkkinen on tyytyväinen paikkaansa talousvaliokunnassa, jossa pääsee laajasti käsittelemään elinkeinoelämää, teollisuutta, sisämarkkinoita, energiaa ja pankkeja koskevia asioita.

Istuntosalia Sibelius-Akatemian väistötiloissa Sarkkinen moittii: ”Olemme siellä kuin sillit suolassa tai kuin koululaiset luokassa. Ja uudet edustajat istuvat kahden parven alla takapenkillä, josta näkyy vain pieniä päitä.”

Sarkkisen mukaan äänestäjät joskus kysyvät, että ”miksi sinä siellä hiljaa istut”. Sarkkinen muistuttaa, että kirjoittamattoman säännön mukaan senioreille annetaan debateissa enemmän puheenvuoroja. Tosin hän kiittelee nykyisiä puhemiehiä siitä, että takapenkillekin niitä on herunut.

”Aina kun on jotakin sanomista, niin sanon, mutta turhaan en puheenvuoroa pyydä”, Sarkkinen kuvailee osallistumistaan ja tunnustaa jo ehtineensä sekoillakin sanoissaan. Myös onnistumisia on osunut kohdalle: ”On hienoa, että sain nostettua ylivelkaantumisen keskusteluun, ja asianomaiset ministerit suhtautuivat kysymykseeni vakavasti.”

Juhani Niiranen / HS
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen luonnehtii nykyistä oppositiota ”historian vaikutusvaltaisimmaksi”. Hän laskee opposition ja kansalaisjärjestöjen yhteiseksi ansioksi esimerkiksi sen, että hallitus perui eläkeläisten asumistuen leikkaukset.
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen luonnehtii nykyistä oppositiota ”historian vaikutusvaltaisimmaksi”. Hän laskee opposition ja kansalaisjärjestöjen yhteiseksi ansioksi esimerkiksi sen, että hallitus perui eläkeläisten asumistuen leikkaukset.

Sarkkisen mukaan hallitus harjoittaa kovaa oikeistopolitiikkaa, jota ei aikoihin ole nähty. Mutta oppositiokin on hänen mielestään nyt historian vaikutusvaltaisin.

”En usko, että ilman opposition prässäystä hallitus olisi perunut esimerkiksi eläkeläisten asumistuen leikkausta, vaikka toki kansalaisjärjestötkin ovat olleet aktiivisia”, Sarkkinen antaa pisteitä oppositiolle, joka usein jakautuu kahtia, eli toisaalla ovat punavihreät ja toisaalla kristillisdemokraatit ja Rkp.

Vasemmistonuoriin 19-vuotiaana liittynyt Sarkkinen kutsuu itseään punavihreäksi poliitikoksi. Erityisen tärkeitä hänelle ovat ympäristö-, työllisyys- ja tasa-arvokysymykset, minkä takia hänen on vaikea ymmärtää esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista.

Hanna Sarkkisen kotialbumi
Kaksivuotias Hanna Sarkkinen (oik.) äitinsä Anne Takalon ja isonveljensä Juho Sarkkisen kanssa jouluna 1990.
Kaksivuotias Hanna Sarkkinen (oik.) äitinsä Anne Takalon ja isonveljensä Juho Sarkkisen kanssa jouluna 1990.

”Sehän on pitkälti ideologinen kysymys”, Sarkkinen arvioi päivähoitoa. ”Hallitus unohti lapsen näkökulman ja ilmeisesti katsoi, että lapset kuuluu hoitaa kotona”, Sarkkinen sanoo ja kysyy, missä lopulta on leikkauksen hyöty, kun byrokratiasta tulee uusia kustannuksia.

Ammattikoulutuksen noin 200 miljoonan euron menosäästöjen Sarkkinen pelkää karsivan koulutuspaikkoja, heikentävän osaamista ja lisäävän syrjäytymistä. ”Ilman opetusministeriön ohjausta koulutuksen järjestäjät voivat suosia halvempaa merkonomikoulutusta, kun tarvittaisiin vaikka maansiirtokoneiden kuljettajien koulutusta”, Sarkkinen huolehtii.

Sarkkinen ihmettelee, miksi koulutusleikkaukset eivät nostata yhtä suurta äläkkää kuin vaikka eläkeläisten asumistuki, vaikka koulutus koskettaa kaikkia. ”Ehkä se ei tunnu yhtä konkreettiselta. On silti aika kornia, kun opetusministeri puhuu kehittämisestä, vaikka leikkaukset ovat valtavat”, Sarkkinen summaa.

Yhtä kiukkuinen hän on kehitysyhteistyörahojen leikkauksista. Osa Finnfundille menevistä varoista olisi Sarkkisen mukaan tullut osoittaa kansalaisjärjestöjen työhön, mutta siinä oppositio ei onnistunut vaikuttamaan.

Ensi vuonna Sarkkinen aikoo keskittyä verkostoitumiseen yli puolue- ja maakuntarajojen. ”Eduskuntatyö on yllättävän yksinäistä, kun jokainen vain viipottaa suunnallaan.”

HS:n uudessa loppiaiseen kestävässä sarjassa kysytään kuudelta kansanedustajalta miten työ valtakunnan ykköspaikalla on lähtenyt käyntiin. Uudet kansanedustajat ovat päässeet tekemään politiikkaa poikkeuksellisena aikana, jolloin talous laahaa, hallitus laatii pakkolakeja ja työmarkkinajärjestöjen neuvottelut ovat menneet solmuun. Voit lukea aiemmat osat täältä: kokoomuksen Antti Häkkänen, Sdp:n Joona Räsänen ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari.

Oikaisu 8.1. kello 11: Juttuun liittynyt taulukko edustajien aktiivisuudesta otettu pois jutun yhteydestä, koska sen luvut eivät olleet eduskunnan verkkopalvelujen julkaisuvirheen takia täsmällisiä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat