Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kansanedustaja Katri Kulmunin kotipaikka Tornio on turvapaikkapolitiikan ytimessä

Suomen toivot 5/6: HS kysyi kuudelta uudelta kansanedustajalta, miten työ valtakunnan ykköspaikalla on lähtenyt käyntiin.

Kotimaa
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/bde067c9e0b295de49b1f9c573af7a21ecfec6a4-2369970-HS_katri_kulmuni_0401_09.jpg
Kansanedustaja Katri Kulmunin lupaus politiikan vuodelle 2016
Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni kertoo, mitä konkreettista hän lupaa tehdä vuonna 2016. Toimittaja: Anna-Liina Kauhanen HS, kuvaus: Juhani Niiranen HS.
Kuka?

Katri Kulmuni

 Syntynyt 1987, 28-vuotias.

 Asuu Torniossa.

 Keskustan ensimmäisen kauden kansanedustaja Lapin vaalipiiristä. Tausta Keskustanuorissa ja opiskelijapolitiikassa.

 Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtaja ja Suomen YK-liiton varapuheenjohtaja.

 Toimi 2010–2011 ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen (kesk) lehdistöavustajana.

 Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Lapin yliopistosta, pääaineena kansainväliset suhteet. Opiskellut Pietarin Eurooppalaisessa yliopistossa Venäjän ja Euraasian tutkimusta.

 Seurustelee Jyrki Peisan kanssa. Peisa työskentelee ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk) erityisavustajana.

Katri Kulmuni, 28, on keskustan torniolainen kansanedustaja. Vaikka Tornio on toki muutoinkin mitä mielenkiintoisinta rajaseutua, tuli raja vastaan viime syksynä aivan uudella tavalla. Tornion kautta tuli Suomeen yli 15 000 turvapaikanhakijaa.

”Yhtäkkiä koko maailmaa New York Timesia myöten kiinnosti, mikä on tämä pikkuinen pohjoinen kaupunki Ruotsin ja Suomen rajalla”, Kulmuni sanoo.

Turvapaikanhakijoiden määrä kääntyi nopeaan kasvuun viime heinäkuussa. Syyskuun alussa Tornioon käveli päivittäin noin 300 turvapaikanhakijaa, sitten jo yli 600. ”Porukkaa alkoi vain lappaa”, Kulmuni sanoo.

Juhani Niiranen / HS
Ensimmäinen syksy eduskunnassa opetti ajanhallintaa ja sitä, että poliitikon on pakko valita, mihin keskittyy, kansanedustaja Katri Kulmuni sanoo.
Ensimmäinen syksy eduskunnassa opetti ajanhallintaa ja sitä, että poliitikon on pakko valita, mihin keskittyy, kansanedustaja Katri Kulmuni sanoo.

Tunnelma Torniossa muuttui samaa tahtia kuin tulijamäärä kasvoi, ja sen sai myös Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kulmuni huomata. Rajattomien mahdollisuuksien kaupungiksi itseään kutsuvassa Torniossa järjestettiin mielenosoituksia, joissa vaadittiin rajaa kiinni.

”Ihmettelin, mistä se vihamielisyys nousi. Kaikki eivät olleet paikallisia, vaan kansallisesti tuollaiset voimat löysivät toisensa.”

Torniolla oli keskeinen rooli hallituksen turvapaikkapolitiikassa. Sinne perustettiin turvapaikanhakijoiden järjestelykeskus. Vaikka päätös oli hallituksen, myös Tornion kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa.

”Ei järjestelykeskuksella Lähi-idän kriisiä ratkaista, mutta voimme hallita oman maan tilannetta ja tietää, keitä tänne tulee. Samanlaisia järjestelykeskuksia olisi pitänyt olla Euroopan ulkorajoilla jo vuosia sitten.”

Tunnelma valtuuston kokouksen yleisössä oli niin vihamielinen ja kiihkeä, että Kulmunia pelotti. ”Juoksin kokouksen jälkeen äkkiä kotiin. Se oli ensimmäinen kerta, kun joutui jossakin yhteiskunnallisessa tehtävässä pelkäämään.”

Vihapuheesta on tullut tuttua pitkin syksyä eduskunnassakin. Pelko ei vaikuta päätöksentekoon, mutta tämä oli se syksy suomalaisessa politiikassa, jolloin nuoret naiskansanedustajat alkoivat todella saada seksuaalisella väkivallalla täytettyä vihapostia, Kulmuni sanoo.

”Nuoret naispoliitikot joutuvat pelkäämään joissakin tilanteissa oman turvallisuutensa puolesta.”

Katri Kulmunin kotialbumi
Katri Kulmuni vuonna 2012 Pietarissa Eremitaasi-taidemuseon edessä.
Katri Kulmuni vuonna 2012 Pietarissa Eremitaasi-taidemuseon edessä.

Syksy eduskunnassa on ollut monin tavoin erikoinen, Kulmuni myöntää. Hallituksen kuherruskuukausi jäi lyhyeksi, eikä Kulmuni ihmettele kannatusmittausten kertomaa.

”Nyt oivallan myös sen, miksi Paavo [Väyrynen] aina haluaa ministeriksi. Onhan se ero ministerin ja ensimmäisen kauden rivikansanedustajan valtaan tosi suuri”, Kulmuni, Väyrysen entinen lehdistöavustaja, sanoo.

Kulmunin yllätti, miten tiukasti päätöksenteko kulkee hallitus–oppositio-rintamassa, valiokunnissakin.

Pakolaislinjauksissa Kulmuni on keskustan linjoilla. Hänen mukaansa esimerkiksi turvapaikan saaneiden sosiaaliturvaa on syytä kiristää, ja kiristystoimia on myös tulossa.

Juhani Niiranen / HS
Ensimmäinen syksy eduskunnassa opetti ajanhallintaa ja sitä, että poliitikon on pakko valita, mihin keskittyy, kansanedustaja Katri Kulmuni sanoo.
Ensimmäinen syksy eduskunnassa opetti ajanhallintaa ja sitä, että poliitikon on pakko valita, mihin keskittyy, kansanedustaja Katri Kulmuni sanoo.

Omaksi erityisalueekseen Kulmuni nostaa kuitenkin aluepolitiikan. Syksy opetti myös ajanhallintaa ja sitä, että on pakko rajata ja valita, mihin keskittyy. ”Jos saa johonkin valiokunnan mietintöön lauseen muutettua, se on syksyn kohokohtia.”

Vaikuttamisen paikkoja on kuitenkin löytynyt myös eduskunnan ulkopuolelta. Kulmuni valittiin marraskuussa Suomi–Venäjä-seuran puheenjohtajaksi. Tehtävään päätyminen oli hänelle jonkinmoinen yllätys. ”Mietin kyllä, kannattaako tähän tarttua, sillä seuralla on myös painolastinsa.”

Jos Paula Lehtomäki (kesk) oli ensimmäinen Venäjä-seuran puheenjohtaja, joka ei ollut tavannut Urho Kekkosta, Kulmuni on ensimmäinen, joka ei ole käynyt Neuvostoliitossa. Venäjää Kulmuni kuitenkin tuntee, hän on opiskellut kahteen otteeseen Pietarissa.

Hallituksen Venäjä-politiikkaa Kulmuni varovaisesti kiittelee. Hän pitää hyvänä sitä, että pääministeri Juha Sipilä (kesk) vierailee pian Moskovassa.

”Onhan Venäjä-suhde muuttunut nopeasti. Kun itse opiskelin Venäjällä, meitä kannustettiin lähtemään sinne. Maa oli täynnä mahdollisuuksia. Parissa vuodessa tilanne on aivan päinvastainen: Venäjä-yhteyksissä on heti jotain epäilyttävää.”

Suomen Venäjä-suhteen on oltava hyvä, oli aika hyvä tai huono, Kulmuni sanoo. ”Olisi toivottavaa, että Venäjä kehittyisi demokraattiseen suuntaan ja avautuisi. Nyt on kuitenkin toisenlainen vaihe käynnissä.”

Toisenlainen vaihe näkyy myös Suomen itärajalla. Viime vuonna Venäjän kautta tuli Suomeen noin 680 turvapaikanhakijaa. Tilanne on iso muutos Suomen ja Venäjän suhteissa, sillä rajan yli ei ole tullut turvapaikanhakijoita vuosikymmeniin. Jouluna Suomen viranomaiset kielsivät rajan yli tulon muutoin kuin autoilla, ja määrät laskivat.

Myös Kulmuni vieraili syksyllä Sallan raja-asemalla.

”Venäjällä on valtava määrä laittomia siirtolaisia. Jos se haluaisi tehdä kiusaa, se voisi päästää tulijoita rajansa yli, mutta tähän asti rajaviranomaisten yhteistyö on sujunut aina hirvittävän hyvin. Toivottavasti saadaan Venäjältä hyvä selitys, miksi nyt yhtäkkiä ihmisiä on päästetty läpi.”

HS:n loppiaiseen kestävässä sarjassa kysytään kuudelta kansanedustajalta miten työ valtakunnan ykköspaikalla on lähtenyt käyntiin. Uudet kansanedustajat ovat päässeet tekemään politiikkaa poikkeuksellisena aikana, jolloin talous laahaa, hallitus laatii pakkolakeja ja työmarkkinajärjestöjen neuvottelut ovat menneet solmuun. Voit lukea aiemmat osat täältä: kokoomuksen Antti Häkkänen, Sdp:n Joona Räsänen, perussuomalaisten Laura Huhtasaari ja vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen.

Oikaisu 8.1. kello 11: Juttuun liittynyt taulukko edustajien aktiivisuudesta otettu pois jutun yhteydestä, koska sen luvut eivät olleet eduskunnan verkkopalvelujen julkaisuvirheen takia täsmällisiä.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat