Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Helpotusta lapsiperheiden arkeen:

Älypuhelimeen yhdistetyn korvalampun avulla korvatulehduksen voi pian havaita kotona

Turkulaistutkimuksessa korvakäytävän kotivideoinnista on saatu rohkaisevia kokemuksia

Kotimaa
 
Vesa-Matti Väärä
OTO-korvalampulla voi kuvata lapsen korvakäytävää. iPhone toimii kamerana ja valonlähteenä.
OTO-korvalampulla voi kuvata lapsen korvakäytävää. iPhone toimii kamerana ja valonlähteenä. Kuva: Vesa-Matti Väärä
Fakta

Korvakipua hoidetaan ensin kipulääkkeillä

  Suomessa todetaan vuosittain jopa puoli miljoonaa äkillistä välikorvatulehdusta. Yleisimmin siihen sairastuvat 1–3-vuotiaat. Yli 90 prosenttia tulehduksista on alle 5-vuotiailla.

 Välikorvantulehduksen aiheuttavat potilaan nenänielusta korvaan joutuneet bakteerit kuten pneumokokki, hemofilus ja branhamella. Korvatulehdusta edeltää lähes aina limainen hengitystietulehdus.

  Korvakivun ensisijainen hoito on kivunlievitys. Tavanomaiset kuume- ja kipulääkkeet parasetamoli, naprokseeni ja ibuprofeeni sopivat lääkitykseksi.

  Turkulaiseen Mobiilikorva-tutkimukseen otetaan vielä mukaan lapsiperheitä. Tutkimukseen voivat osallistua muutkin kuin turkulaisperheet.

Lähes jokaisessa lapsiperheessä on käyty lääkärissä näyttämässä flunssaisen pikkulapsen korvia "varmuuden vuoksi". Toistuvista välikorvatulehduksista kärsii noin 15 prosenttia lapsista. Koska flunssan aikaisen korvatulehduksen arvioiminen on kotona hankalaa, vanhemmat vievät lapsen herkästi lääkärille.

"Kipeän lapsen kanssa lääkäriin lähtemisessä on aina oma hommansa. Jos vanhemmat pystyvät selvittämään kotona pelkästään sen, että kyseessä ei ole korvatulehdus, on se jo aika iso juttu", lastenlääkäri, kliininen tutkija Aino Ruohola kertoo.

Ruohola vetää korvatulehduksiin erikoistunutta Pikku Norsu -tutkimusryhmää Turun yliopistollisen keskussairaalan Lastenklinikalla. Hänellä on 20 vuoden kokemus korvatulehduksista.

Lastenklinikalla käynnistyi viime vuonna Mobiilikorva-tutkimus. Siihen on tarkoitus ottaa mukaan 40 lapsiperhettä, joilla on 6–36 kuukautinen lapsi. Perheet saavat käyttöönsä OTO-korvalampun, joka kiinnitetään iPhone-älypuhelimeen.

Vanhemmat saavat koulutuksen korvalampun käyttöön. Lampun avulla vanhemmat kuvaavat säännöllisesti lapsen korvat kahden kuukauden ajan.

Tutkijalääkäri Nora Erkkola-Anttinen kertoo, että tutkimuksessa selvitetään, saavatko vanhemmat kuvattua OTO:n avulla videoita lapsen korvakäytävästä.

Mobiilinorsu on osa Erkkola-Anttisen väitöskirjatutkimusta, jossa hän selvittää vanhempien roolia korvatulehduksen diagnosoimisessa.

Alustavat tulokset ovat rohkaisevia.

”Näyttää siltä, että vanhemmat osaavat kuvata hyviä videoita ahtaassa korvakäytävässä. Meille on lähetetty jopa 40 sekunnin pituisia videoita. Lääkärin vastaanotolla lasta on melko mahdotonta saada pysymään paikoillaan niin pitkään. Osa vanhemmista on jopa osannut tehdä oikean diagnoosin, vaikka sitä emme hae tässä tutkimuksessa”, Erkkola-Anttinen kertoo.

Mobiilikorvan vastuulääkärinä toimiva Ruohola myöntää yllättyneensä kotikuvausten laadusta.

”Korvien tutkimus vastaanotolla on joillekin lapsille pelottava kokemus. Täysin yllättäen tutkimus on sujunut näillä lapsilla kotisohvalla tosi hyvin”, Ruohola sanoo.

Hän uskoo, että tulevaisuudessa vanhemmat voivat tehdä korvalampun avulla diagnoosin korvatulehduksesta.

Mutta eikö kotitutkimuksissa ole pelko virhediagnooseista?

"Kyse on siis poissulkemisdiagnoosista, eli mielestäni on realistista opettaa vanhemmat havaitsemaan, että lapsella ei ole korvatulehdusta. Varsinainen korvatulehdusdiagnoosi on tietenkin lääkärin tehtävä", Ruohola sanoo.

Sekään ei ole helppoa, sillä korvalöydösten tulkitseminen ei ole aina yksiselitteistä.

"Omalla kokemuksellani voin jo sanoa, että diagnoosin tekeminen on vaativaa jopa kokeneelle lääkärille”, Ruohola sanoo.

Vesa-Matti Väärä
Tutkija Nora Erkkola-Anttinen tutkii kolmevuotiaan Laura Vesterisen korvaa kännykkään liitetyllä OTO-korvalampulla.
Tutkija Nora Erkkola-Anttinen tutkii kolmevuotiaan Laura Vesterisen korvaa kännykkään liitetyllä OTO-korvalampulla.

Perinteisesti korvatulehdukseen on määrätty herkästi antibioottikuuri, vaikkei diagnoosista ole ollut täyttä varmuutta. Lääkekuurit voivat kuitenkin viivästyttää todellisen syyn toteamista, ja ylidiagnosointi voi johtaa tarpeettomaan tärykalvon putkitukseen.

Ruohola neuvoo vanhempia seuraamaan ennen kaikkea lapsen yleisvointia.

”Jos kunto ei ole huono, mitään ei menetetä, jos korvatulehdus jää joksikin aikaa tai jopa kokonaan toteamatta”, Ruohola sanoo.

Valtaosa korvatulehduksista paranee ilman antibioottihoitoa. Viime vuosien aikana lääkärit ovat vähentäneet antibioottikuurien määräämistä korvatulehduksiin. Osaltaan tämä johtuu pneumokokkirokotteen lisäämisestä rokoteohjelmaan.

Yhdysvaltalaisvalmisteinen OTO-korvalamppu tuotiin markkinoille reilu vuosi sitten. Se on käytössä Yhdysvalloissa, jossa vanhemmat voivat lähettää videon maksulliseen analyysiin.

Laitteella on Yhdysvaltain terveysviranomaisen lupa, mutta ei eurooppalaista CE-laitemerkintää, joten sitä ei voi vielä myydä Euroopassa. Turkulaistutkijat saivat laitteelle Valviran laiteluvan.

Jos runsaan sadan euron laite osoittautuu päteväksi, se voi olla halpa tapa vähentää päivystyskäyntejä.

”Videon voi lähettää omalääkärille sähköpostitse. Hienoin vaihtoehto olisi, että terveydenhuollon puolella olisi automaattinen kuva-analyysimenetelmä, joka havaitsisi nopeasti videosta mahdollisen tulehduksen”, Erkkola-Anttinen kertoo.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat