Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vaarallinen savi uhkaa tappaa uhanalaisen purotaimen­kannan, jollaista ei ole missään muualla

Alueen maaperässä on sulfidisavea, joka hapettuessaan pilaa vedet ja tappaa kalat. Se olisi pienelle Saarasjärvenojalle kohtalokasta, sillä purossa elää alkuperäinen purotaimenkanta.

Kotimaa
 
Juha Metso
Projektijohtaja Jouni Hyvärinen tutkii kirkkaana virtaavaa Saarasjärvenojan vettä.
Projektijohtaja Jouni Hyvärinen tutkii kirkkaana virtaavaa Saarasjärvenojan vettä. Kuva: Juha Metso
Fakta

Pilaa vesiä ja tappaa kaloja

  Sulfidisavi on rikkipitoista maata, jota on kerrostunut muinaiseen merenpohjaan.

  Hapettomissa oloissa pohjaveden pinnan alla kerrostumat eivät aiheuta ympäristöhaittaa.

  Maankäytön, kuten ojituksen tai ruoppauksen, seurauksena syntyy ongelmia. Hapen kanssa tekemisiin joutuessaan rikkipitoiset mineraalit hajoavat ja muodostavat rikkihappoa, joka liuottaa maaperästä metalleja.

  Metallit ja happosuolat huuhtoutuvat sateiden ja sulamisvesien mukana vesistöihin, jotka happamoituvat. Tämä pilaa vesiä, aiheuttaa kalakuolemia sekä syövyttää teräs- ja betonirakenteita.

  Sulfidisavikoita on koko rannikolla, mutta yleisimpiä ne ovat Pohjanmaalla.

Virolahti

Äärimmäisen uhanalaisen purotaimenen elinympäristö on tehotarkkailussa Haminan ja Vaalimaan välisellä E18-moottoritietyömaalla Virolahdella.

Alueen maaperässä on sulfidisavea, joka hapettuessaan pilaa vedet ja tappaa kalat.

Se olisi pienelle Saarasjärvenojalle kohtalokasta, sillä purossa elää alkuperäinen purotaimenkanta, jollaista ei ole missään muualla.

Ympäristöviranomaiset ovat huolissaan taimenen kohtalosta, sillä jos vesi pääsee happamoitumaan, arvokas kalakanta voi tuhoutua kokonaan. Läpi vuoden purossa merestä erillään elävän purotaimenen turvaamiseksi onkin työmaalla tehty varotoimia.

”Pintavesien laatua seurataan jatkuvatoimisesti. Samalla tarkkaillaan, ettei vesi samennu. Kaikki valumavedet käsitellään ennen kuin ne päätyvät ojaan”, kertoo projektijohtaja Jouni Hyvärinen YIT Rakennus Oy:stä, joka vastaa moottoritien rakentamisesta.

Hyvärisen mukaan henkilökunnalle on laadittu ohjeistus sulfidisaven käsittelystä.

”Kun yhdistetään taimenet ja sulfidisavi, on selvä, ettei metsässä voi ryskätä miten tahansa. Emme saa vaarantaa veden laatua”, Hyvärinen sanoo.

Juha Metso
Ympäristöpäällikkö Eija Multanen ja projeksijohtaja Jouni Hyvärinen esittelevät sulkukaivoa, jonka avulla laskuoja voidaan tukkia, jos veden laadussa havaitaan poikkeavuuksia.
Ympäristöpäällikkö Eija Multanen ja projeksijohtaja Jouni Hyvärinen esittelevät sulkukaivoa, jonka avulla laskuoja voidaan tukkia, jos veden laadussa havaitaan poikkeavuuksia.

Tammukkapuron ympäristöön on rakennettu laskeutus- ja neutralointialtaat, joiden avulla pyritään varmistamaan, ettei puro pilaannu. Tämä on vaarana, sillä rikkipitoinen savi muuttuu kuivuessaan happamaksi sulfaattimaaksi ja muodostaa rikkihappoa, joka syövyttää maaperästä metalleja.

Happamuus ja metallit puolestaan voivat aiheuttaa laajoja tuhoja kuten kalojen massakuolemia ja täysin elottomia jokia.

Eliöstö ja kalat alkavat kärsiä, kun happamuudesta kertova veden pH laskee alle 5,5:n.

Sulfidisavi puolestaan voi laskea pH:n jopa alle 3:een. Moottoritietyömaan vesissä pH on ollut yleisesti alle 5, pahimmillaan 3,5 eli varsin hapanta.

Haminan ja Vaalimaan välinen moottoritie on viimeinen osuus E18-tieyhteyttä, joka yhdistää Pohjoismaiden pääkaupungit toisiinsa sekä Keski-Eurooppaan ja Venäjälle.

Rakennustyöt aloitettiin kesäkuussa 2015, ja valmista on määrä tulla vuonna 2018. Tuolloin koko tieyhteys Turusta pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle on valmis.

Työmaa on edennyt Virolahdelle, jossa kaivinkone kaivaa saviseen maahan paikkaa siltarummulle. Kaivannon pohjalle on kertynyt runsaasti savivettä kireästä pakkasesta huolimatta.

Alueen sulfidisavikot olivat Hyvärisen mukaan tiedossa jo ennen rakennustöiden alkua. Riskien välttämiseksi happamia vesiä neutraloidaan kalkkikiven avulla. Savimaat läjitetään altaaseen vallien sisälle. Valumavedet johdetaan kalkkikivipadon ja sulkukaivon kautta laskuojaan ja edelleen Saarasjärvenojaan.

Saarasjärvenojassa elää paikallinen, geneettisesti sekoittumaton purotaimenkanta. Se on Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n kalastotutkijan Janne Raunion mukaan elinvoimainen ja Kymenlaakson oloissa ainutlaatuinen.

Alajuoksulla on kynnys, jonka yli merestä tulevat kalat eivät pääse nousemaan. Purossa olevat taimenet ovat saaneet kehittyä omaksi kannakseen, joka elää läpi elämänsä purossa.

Kannan häviäminen olisi Raunion mukaan korvaamatonta, sillä uutta ei enää saataisi tilalle. ”Jos happamia valumavesiä pääsee liikkeelle, on olemassa riski, että taimenille käy huonosti”, Raunio sanoo.

Juha Metso
Rikkipitoisesta sulfidisavesta tulee ympäristölle haitallista, kun se joutuu tekemisiin hapen kanssa. hapettumisen seurauksena syntyvä rikkihappo happamoittaa vesiä.
Rikkipitoisesta sulfidisavesta tulee ympäristölle haitallista, kun se joutuu tekemisiin hapen kanssa. hapettumisen seurauksena syntyvä rikkihappo happamoittaa vesiä.

Kaakkois-Suomen ely-keskuksen hydrobiologin Markus Tapanisen mukaan riski on todellinen. ”Siellä on jo ollut luonnontilaan verrattuna merkittäviä samentumia. Jo altaiden kaivaminen aiheuttaa savipitoisen veden valumia”, Tapaninen sanoo.

Alkuperäisiä taimenkantoja Kaakkois-Suomessa ei enää juuri ole, sillä perkaukset ja padot ovat tuhonneet lähes kaikki.

Moottoritiehankkeen Hyvärinen vakuuttaa, että riskit otetaan tosissaan. Henkilökunnalle on laadittu tarkat ohjeistukset sulfidisaven käsittelystä.

”Jos jotakin poikkeuksellista sattuu, sulkukaivon luukut voidaan laittaa kiinni, jotta ojaan ei päädy liian hapanta tai sameaa vettä”, Hyvärinen sanoo.

Nyt laskuoja on jäässä, mutta puro virtaa avoimena. Vesi on melko kirkasta. Pohja on liettynyttä, mutta reunoilla on hiekkaa ja kivikkoa taimenten kutupaikoiksi.

Oikaisu 10. tammikuuta kello 12.40: Tekstistä on poistettu kohta, jonka mukaan koko väylä olisi moottoritietä vuona 2018.

Juha Metso
Saarasjärvenojan taimenet ovat pieniä, suurimmillaan noin 20-senttisiä. Kuvan taimen on Kotkan Maretariumin akvaariosta.
Saarasjärvenojan taimenet ovat pieniä, suurimmillaan noin 20-senttisiä. Kuvan taimen on Kotkan Maretariumin akvaariosta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat