Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

KKO:n entinen presidentti Pauliine Koskelo: Oikeusvaltio on Suomessa uhattuna

Pauliine Koskelon mielestä useat hallitukset ovat suhtautuneet välinpitämättömästi oikeusvaltion periaatteisiin.

Kotimaa
 
Juhani Niiranen / HS
Korkeimman oikeuden entinen presidentti Pauliine Koskelo siirtyi tammikuun alussa tuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Korkeimman oikeuden entinen presidentti Pauliine Koskelo siirtyi tammikuun alussa tuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Kuka?

Pauliine Koskelo

 Työskenteli vuosina 1980–1995 oikeusministeriön lainvalmisteluosastolla. Vuosina 1995–2000 hän oli useissa eri tehtävissä Euroopan investointipankin oikeudellisessa pääosastolla.

 Nimitettiin vuonna 2000 korkeimman oikeuden jäseneksi ja vuonna 2006 korkeimman oikeuden presidentiksi.

 Siirtyi tammikuun alussa tuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Vuodenvaihteessa korkeimman oikeuden (KKO) presidentin tehtävästä eronneen Pauliine Koskelon mielestä oikeusvaltio on Suomessa uhattuna.

Kymmenen vuotta kestäneen presidenttikautensa aikana hän on monta kertaa vaatinut oikeuslaitoksen uudistamista.

”Suomessa poliittisen järjestelmän toimintaa eivät ohjaa ne periaatteet, joiden valtiosäännön mukaan pitäisi päätöksentekoa ohjata”, Koskelo sanoo.

Perustuslain mukaan valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on toistuvasti korostanut, että sopimusvaltioilla on velvollisuus järjestää oikeuslaitos siten, että oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset kyetään täyttämään kaikissa olosuhteissa.

”On täysin selvää, että tätä lähtökohtaa ei ole Suomessa noudatettu. Ensiksi pitäisi tehdä uudistuksia, jotka johtavat kustannusten vähenemiseen ja toiminnan järkeistämiseen. Suomessa hallitukset ovat ensiksi vähentäneet määrärahoja, minkä takia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset eivät aina täyty.”

Suomi onkin saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta selvästi muita Pohjoismaita enemmän langettavia tuomioita oikeudenkäyntien kohtuuttomasta kestosta.

Koskelon peräänkuuluttamia uudistuksia on paljon. Niillä on kaksi yhteistä nimittäjää: tuomioistuimien toiminnan tehostaminen ja oikeusturvan parantaminen.

Käräjäoikeuksien määrää pitäisi karsia. Hänen mielestään suuremmissa yksiköissä työt voidaan organisoida paremmin. Myös byrokratia vähenisi.

Rikos- ja riita-asioissa näyttö käsiteltäisiin Ruotsin mallin mukaan lähtökohtaisesti vain yhden kerran. Tietotekniikkaa hyödynnettäisi istunnoissa nykyistä enemmän. Oikeudenkäyntejä voitaisiin käydä etäyhteydellä.

”Ruotsissa syyttäjä voi vahvistaa ilman tuomioistuinkäsittelyä kaikki asiat, joissa vähimmäisrangaistuksena on sakkoa. Jotain tällaisia uudistuksia tarvitaan Suomessakin.”

Koskelon mielestä myös tuomareiden koulutusta pitäisi lisätä, jotta vaikeissa asioissa osattaisiin jo käräjäoikeuksissa tunnistaa oleelliset seikat eikä voimavaroja käytettäisi toissijaisiin asioihin. Hänen mukaansa hovioikeudet ja KKO joutuvat liian usein paikkaamaan käräjäoikeuksien huolimattomuutta. Huolimattomuuden taustalla on Koskelon mukaan käräjäoikeuksien ylikuormittuminen.

Jos laatu käräjäoikeuksissa paranisi, valitusasteiden ei pitäisi ottaa niin paljon valituksia käsiteltäväkseen.

”Kymmenen vuotta sitten kuvittelin, että nostamalla esiin epäkohtia niitä ryhdytään korjaamaan. Joitakin uudistuksia on tehty, mutta kun rahoitusleikkausten tarve on vain kasvanut, on epäkohtia, jotka jatkuvat ja osin pahenevatkin vuodesta toiseen.”

Kymmenen vuoden kuluessa hallituksessa ovat olleet kaikki keskeiset puolueet.

”Oikeudenhoidon ongelmat jatkuvat ja pahenevat, jos kukaan ei todella aseta hallitusta niistä tilille. Oppositio ei ole sitä näiden vuosien aikana tehnyt, eivätkä myöskään laillisuusvalvojat tai media.”

Tammikuun alussa Koskelo aloitti tuomarina Strasbourgissa sijaitsevassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Yhteensä 16 vuoden ura korkeimman oikeuden tuomarina päättyi turhautumiseen poliitikkoja kohtaan. KKO:ssa hän oli aitiopaikalla merkittävässä oikeudellisessa taitekohdassa.

”Suurin muutos oli oikeuskulttuurin eurooppalaistuminen sekä perus- ja ihmisoikeuksien vahvistuminen. Muistan hyvin ne ihmettelevät katseet, kun alkuaikoina toisinaan muistutin juttujen käsittelyn yhteydessä EU:n oikeuden huomioon ottamisesta.”

Suomessa on viime aikoina keskusteltu seksuaalirikosten rangaistusten muuttamisesta ankarammiksi. Koskelo suhtautuu ajatukseen varauksella.

Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa rinnastetaan usein rikostyyppejä, jotka ovat keskenään hyvin poikkeavia.

”Seksuaalirikokset loukkaavat aina vakavalla tavalla seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta. Niitä ei silti pidä verrata vaikkapa rikoksiin, joilla on aiheutettu vakavaa vaaraa suurelle joukolle ihmisiä.”

Hänen mukaansa ankarimmilla rangaistuksilla ei välttämättä ole sellaista ennaltaehkäisevää vaikutusta, jota niillä kuvitellaan olevan.

”Henkilöön kohdistuvat rikokset eivät yleensä ole etukäteen harkittuja, kun taas vaikkapa talousrikokset voivat olla hyvin laskelmoituja. Ennaltaehkäisevä vaikutus voi olla suurempi juuri etukäteen harkituissa rikoksissa, mikä puoltaa niiden tuntuvia rangaistuksia.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat