Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Isyyden voi nyt tunnustaa neuvolassa – kysymykset avoparin seksielämästä jäävät historiaan

Uuden lain mukaan äiti ei voi enää vastustaa isyyden selvittämistä.

Kotimaa
 
Kaisa Rautaheimo / HS
Satu Salmi ja Jouni Uusikivi saivat tehtyä kolmannen lapsensa isyyden tunnustuksen äitiysneuvolakäynnillä loppiaisen jälkeen. Avoparin mielestä asia sujui paljon vaivattomammin verrattuna lastenvalvojakäyntiin. Myös terveydenhoitaja Jenni Laihon mielestä isyyden tunnustaminen onnistuu neuvolassa mukavasti, vaikka on vaatinut esimerkiksi yhteishuoltosopimukseen liittyvien asioiden opettelua.
Satu Salmi ja Jouni Uusikivi saivat tehtyä kolmannen lapsensa isyyden tunnustuksen äitiysneuvolakäynnillä loppiaisen jälkeen. Avoparin mielestä asia sujui paljon vaivattomammin verrattuna lastenvalvojakäyntiin. Myös terveydenhoitaja Jenni Laihon mielestä isyyden tunnustaminen onnistuu neuvolassa mukavasti, vaikka on vaatinut esimerkiksi yhteishuoltosopimukseen liittyvien asioiden opettelua. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS
Fakta

Lastenvalvoja hoitaa epäselvät tapaukset

 Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden voi nykyään tunnustaa jo raskausaikana äitiysneuvolassa.

 Neuvola toimittaa asiakirjat lastenvalvojalle, joka lähettää ne 30 päivää lapsen syntymän jälkeen maistraattiin. Maistraatti vahvistaa isyyden.

 Epäselvissä tapauksissa – tai niin halutessa – asia hoidetaan edelleen kunnan lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen.

”Perehdyittekö nyt siihen, mitkä ovat isyyden vahvistamisen oikeudelliset vaikutukset?” terveydenhoitaja Jenni Laiho kysyy Haagan neuvolassa Helsingissä samalla, kun etsii doppler-laitteella parin viikon sisällä syntyvän vauvan sydänääniä.

Sydän sykkii hyvin, ja vanhemmat Satu Salmi ja Jouni Uusikivi ovat perehtyneet asiaan: kyseessä on heidän kolmas yhteinen lapsensa. Silti oikeusvaikutuksia käydään vielä läpi ennen kuin avopari kaivaa esiin ajokorttinsa ja kynänsä. Pari allekirjoitusta ennalta täytettyihin lomakkeisiin, ja sekä isyyden tunnustus että lapsen yhteishuoltosopimus ovat valmiit.

”Tämä on vielä mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä”, Laiho muistuttaa. Vanhempia naurattaa.

Salmi ja Uusikivi ovat tunnustamassa lapsensa isyyttä, sillä oikeudellisesti vain aviomies on heti perheeseen syntyvän lapsen isä. Pariskunta on valtakunnan ensimmäisiä, jotka pääsivät hoitamaan asian neuvolassa jo raskausaikana. Sen mahdollisti vuoden alussa voimaan tullut uusi isyyslaki.

Aiemmin tunnustus ja yhteishuoltosopimus piti tehdä lastenvalvojan luona vasta lapsen syntymän jälkeen. Tästäkin Salmella ja Uusikivellä on kokemusta, ensimmäisen kerran neljä vuotta sitten.

”Siellä tuntui, olemmeko huonompia ihmisiä verrattuna niihin, jotka ovat sanoneet papin edessä aamen. Vaikka virkailija oli asiallinen, mainostettiin dna-testausta ja välittyi huoli, ymmärränkö, mitä olen tekemässä, kun laitan papereihin nimen alle”, Uusikivi kertoo.

Hän suivaantui tällöin laatimaan asiasta Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen, jossa kuvaili virallista suhtautumista lapsia saaviin avopareihin keskiaikaiseksi. Uusikiven mielestä viranomaisille ei kuulunut se, milloin parit ovat tavanneet toisensa ja muuttaneet yhteen asumaan.

”Kaiken huippu on se, että vanhempien pitää allekirjoittaa vakuutus siitä, että he eivät ole tiettynä ajanjaksona olleet sukupuoliyhteydessä muiden kanssa”, hän kirjoitti.

Neuvolaan jätettävässä lomakkeessa seksielämästä ei enää kysellä.

”Tarkoituksena oli nykyaikaistaa isyyden tunnustamista ja tehdä se vanhemmille helpommaksi jo raskauden aikana tapauksissa, joissa molemmat vanhemmat ovat asiasta samaa mieltä”, kuvaa lakiuudistusta sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Marjaana Pelkonen.

Nykyisin jo yli 40 prosenttia lapsista syntyy Suomessa avioliiton ulkopuolella. Noin 7 000 lapsen isyys vaatii vuosittain varsinaista selvittelyä ja 1 500 lapsen kohdalla käytetään dna-tutkimusta varmistamaan, kuka on lapsen isä, kertoo oikeusgenetiikkayksikön päällikkö Marjo Kestilä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista noin 96 prosentille vahvistetaan isä. Osa lapsista on jäänyt ilman isää, sillä äiti on vastustanut isyyden selvittämistä. Uuden isyyslain mukaan äiti ei voi enää näin tehdä.

”Lastenvalvoja voi kuitenkin keskeyttää isyyden selvittämisen, jos se ei ole lapsen edun mukaista. Tällainen tilanne voi olla, jos lapsi on saanut alkunsa esimerkiksi raiskauksen seurauksena. Selvittäminen voidaan myös keskeyttää, jos lastenvalvojalla ei ole isästä mitään tietoa”, Kestilä sanoo.

Siviilioikeuden professori Urpo Kangas ei usko, että äidin vastustusoikeuden poistaminen vähentää merkittävästi tapauksia, joissa lapsi jää vaille isää.

”Vanhankin isyyslain mukaan miehellä oli oikeus nostaa kanne isyyden vahvistamisesta”, hän huomauttaa.

Pulmana oli tosin joidenkin miesten mielestä se, että isyys piti tunnustaa ennen kuin se voitiin varmistaa dna-testin avulla.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat