Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vanhempien avoliitto ei vaikuta lapsen asemaan

Kotimaa
 
Helsingin Sanomat

Avoparien asemaa ovat parantaneet viime vuosina useat lait. Uuden isyyslain lisäksi vuoden alussa voimaan tuli laki, jonka perusteella avovaimot ja -miehet voivat kieltäytyä todistamasta oikeudessa puolisoaan vastaan. Tähän asti oikeus oli vain entisillä ja nykyisillä aviopuolisoilla.

Viitisen vuotta voimassa ollut avoliittolaki taas antaa avopuolisoille suojaa erotilanteessa. Sen tavoitteena on edistää oikeudenmukaisuutta avoliiton aikana karttuneen omaisuuden jaossa.

Avoliitto eroaa silti edelleen useilla tavoilla avioliitosta. Avopuolisot eivät esimerkiksi peri toisiaan ilman testamenttia, eivät saa leskeneläkettä eivätkä voi adoptoida lasta.

Heillä ei ole myöskään keskinäistä elatusvelvollisuutta – vaikka puolison tulot vaikuttavat esimerkiksi moniin Kelan maksamiin tukiin.

Siviilioikeuden professorin Urpo Kankaan mukaan uudet lait ovat parantaneet avopuolisoiden asemaa vain vähän.

”Historiallisesti suomalaisessa yhteiskunnassa perhe on ollut avioliittoperhe, ja tätä edelleen suojellaan. Avoliitto on suhteellisen nuori instituutio. Parhaan turvan puolisot saavat toisistaan, kun solmivat avioliiton.”

Kun isyys on vahvistettu, lapsella on samat oikeudet riippumatta siitä, ovatko hänen vanhempansa avo- vai avioliitossa.

Lapselle voidaan antaa isän sukunimi, isä voi toimia hänen huoltajanaan ja isä on velvollinen osallistumaan lapsen elatukseen. Lapsella on myös oikeus periä isänsä ja saada perhe-eläkettä, jos isä kuolee.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat