Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Maallikoiden käyttö tuomareina saattaa päättyä käräjillä

Oikeusministeriö pohtii lautamiehistä luopumista ja kirjallisten oikeuskäsittelyjen lisäämistä.

Kotimaa
 
Martti Kainulainen
Helsingin käräjäoikeuden lautamiespaikkoja.
Helsingin käräjäoikeuden lautamiespaikkoja. Kuva: Martti Kainulainen
Fakta

Oikeusasiamies arvostelee lautamiesten nimitystapaa

 Kunnanvaltuusto voi valita lautamieheksi 25–64-vuotiaan Suomen kansalaisen, joka asuu käräjäoikeuden tuomiopiirin alueella. Hän ei saa olla konkursissa eikä holhouksen alainen.

 Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen mielestä nimitysmenettely on ongelmallinen riippumattomuuden kannalta. Hän on todennut, että lautamiehet ovat käytännössä poliitikkoja, koska valtuustot nimittävät heidät.

 Lautamiehet toimivat käräjäoikeuksissa mutta eivät ylemmissä oikeusasteissa.

Lautamiesten käyttö käräjäoikeuksissa saattaa päättyä kokonaan, jos oikeusministeriön pohtimat säästötoimet toteutuvat.

Ministeriö julkaisi maanantaina muistion oikeusprosessien keventämisestä säästöjen saamiseksi. Muistion mukaan lautamiehistä luopuminen toisi noin kahden miljoonan euron säästön ja tarkoittaisi ainakin nykyisen lainsäädännön perusteella sitä, että valtaosan rikosasioista ratkaisisi käräjillä yksi lainoppinut ammattituomari.

Lisäksi lautamiehistä luopuminen voisi muistion mukaan lisätä mahdollisuuksia käyttää käräjäoikeuksissa nykyistä enemmän kolmen ammattituomarin kokoonpanoa.

Nykyisin osa käräjäoikeuksien rikosasioista käsitellään ja ratkaistaan lautamieskokoonpanoissa. Niihin kuuluu tyypillisesti puheenjohtajana toimivan lainoppineen ammattituomarin lisäksi kaksi lautamiestä.

Lautamiehet ovat kunnanvaltuustojen neljäksi vuodeksi kerrallaan nimittämiä henkilöitä. Heiltä ei edellytetä oikeustieteellistä koulutusta, mutta he osallistuvat käräjillä asioiden ratkaisemiseen tuomarin vastuulla.

Muistiossa ei oteta kantaa siihen, pitäisikö lautamiesjärjestelmästä luopua kokonaan. Jos järjestelmä säilytetään, niin tällöin voitaisiin muistion mukaan laajentaa yhden ammattituomarin kokoonpanon käyttöä käräjillä nykyistä vakavampien rikosten käsittelyyn.

Oikeusministeriö pohtii myös hovioikeuksen ja korkeimman oikeuden tuomarikokoonpanojen pienentämistä tietyiltä osin.

Oikeusministeriön selvityksen taustalla on hallitusohjelman tavoite oikeusprosessien nopeuttamisesta ja tuomioistuimien keskittymisestä ydintehtäviinsä. Ministeriö päättää mahdollisista jatkotoimista lausuntokierroksen jälkeen keväällä.

Muistiossa on esillä tuomarikokoonpanojen pienentämisen lisäksi muitakin tapoja uudistaa oikeudenkäyntejä.

Oikeudenkäyntejä saatetaan tulevaisuudessa järjestää nykyistä useammin ilman rikoksesta syytetyn läsnäoloa. Tällöin riittäisi, että paikalla on hänen asiamiehensä.

Syytetyllä olisi edelleen oikeus olla läsnä käräjäoikeuden ja hovioikeuden pääkäsittelyissä. Läsnäolovelvollisuus koskisi kuitenkin enää tilanteita, jolloin häntä on kuultava oikeudessa todistelutarkoituksessa tai kun tuomioistuin pitää läsnäoloa muuten tarpeellisena.

Läsnäolopakon lieventäminen vähentäisi arviomuistion mukaan peruuntuneiden istuntujen määrää. Esimerkiksi vuonna 2013 peruuntui noin 9 000 rikosistuntoa.

Oikeusministeriö harkitsee myös muun muassa oikeudenkäyntien pääkäsittelyjen korvaamista kirjallisella menettelyllä nykyistä useammin.

Muistio ei käsittele käräjäoikeuksien määrää, mutta myös se voi pienentyä tulevaisuudessa. Oikeusministeri Jari Lindströmin (ps) esikunnan mukaan hallituksen esitys käräjäoikeuksien karsinnasta on tulossa lähiaikoina.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat