Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Miksi suomalaiset eivät halua muuttaa työn perässä? Kymmenille projektipäälliköille ja insinööreille olisi heti töitä

Perheiden muuttopäätöksiä jarruttavat asumisen huikeat hintaerot, pitkä työttömyysturva ja perhearvojen nousu.

Kotimaa
 
Jussi Partanen
Alberto Haviola leikkii kotonaan Porissa Sissi-koiran kanssa.
Alberto Haviola leikkii kotonaan Porissa Sissi-koiran kanssa. Kuva: Jussi Partanen

Helsinkiin muuttoa harkittiin vakavasti, mutta lopulta hanke kariutui. Alberto Haviola, 30, päätti pysyä avopuolisonsa kanssa Porissa, vaikka töitä ei ole. Suurin jarru oli asumisen hintataso. Pääkaupunkiseudulla kaksion vuokra maksaa satoja euroja enemmän kuin Porissa.

”Kova hintataso hautasi suunnitelmat”, tietojenkäsittelyn tradenomi Haviola kertoo.

Artikkeliin liittyvät

Työvoima liikkuu Suomessa jähmeästi, valittavat työnantajat. Myös Tilastokeskuksen mukaan maan sisäinen muuttoliike on hiipunut vuoden 2011 jälkeen.

Pääkaupunkiseudulle palkattaisiin saman tien esimerkiksi kymmeniä rakennusalan projektipäälliköitä ja insinöörejä, jos heitä vain jostain saisi. Maakunnissa työttöminä olevat ammattilaiset eivät useinkaan ole halukkaita muuttamaan.

Rakennusliike Lemminkäisen liiketoimintasegmentin johtajan Harri Kailasalon mukaan käsissä on suuri ongelma, kun rakentaminen on entisestään keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Uudisrakentamisesta 65 prosenttia tapahtuu Helsingin seudulla.

”Rakentaminen maakunnissa on merkittävästi vähentynyt, mutta monetkaan työntekijöistä eivät ole olleet halukkaita siirtymään työn perässä.”

Rakentamisalalla haaste koskee nimenomaan toimihenkilöitä. Työntekijätason ammattilaisia saadaan rekrytoitua Baltian maista, mutta työmaan johtaminen edellyttää suomalaisen järjestelmän tuntemusta.

”Mistä haluttomuus muuttaa johtuu? Varmasti siihen on monta syytä: asumisen hintataso, tulotaso ja sosiaaliturvakysymykset. Meillä on pitkä työttömyysturva, joka turvaa toimeentulon. Lisäksi perhearvojen nousu näkyy varsinkin nuorten perheiden muuttohaluttomuutena.”

Rakennusinsinööri Jussi Kiurulla, 37, on Sastamalassa Pirkanmaalla avovaimonsa kanssa omakotitalo.

”Pääkaupunkiseudulla joutuisimme maksamaan vastaavasta viisinkertaisen hinnan – jos sekään riittäisi”, Kiuru toteaa.

Hintatason huima ero pitää pariskunnan Sastamalassa.

”Maalaisesta ei myöskään saa kaupunkilaista tekemälläkään. Eivätkös lähiöt ole täynnä alkoholisoituneita maalta muuttaneita?”

Kiuru itse on tottunut ajamaan töiden perässä pitkiäkin matkoja ja asumaan viikot työmaakämpässä. Parhaillaan hän rakentaa länsimetroa, mutta siirtyy töihin Tampereelle tänä vuonna. Nuorempi polvi ei hänen mukaansa ole niin innokas lähtemään.

”Yhteiskunnassa on asiat nykyään liian hyvin. Ei ole pakko lähteä”, Kiuru tiivistää.

Heikki Keränen, 58, on lähtenyt kotoaan Hyrynsalmelta Kainuusta joka sunnuntai kymmeniä vuosia rakennusalan reissutöihin. Vaimo työskentelee kotipaikkakunnalla opettajana, eikä perhe ole koskaan harkinnut pysyvää muuttoa pois Kainuusta.

”Meillä on Hyrynsalmella omakotitalo ja kesämökki. Tietysti vaimo on joutunut yksinhuoltajana hoitamaan kodin ja lapset. Nykyään vaimot sanoisivat, että et lähde mihinkään.”

Keränen on huomannut, että monet nuoremmat reissutyötä tekevät heittävät pyyhkeen kehään muutamassa vuodessa ja jäävät kotiseudulle työttömiksi.

Kainuun työvoimatoimiston palvelujohtajan Kati Kemppaisen asiakkaana on suuri joukko työttömiä, joille saattaisi hyvinkin löytyä saman tien töitä pääkaupunkiseudulta.

”Lähtöhalukkuus riippuu hyvin paljon siitä, minkä ikäisestä ihmisestä on kyse. Kaikkein nuorimmat lähtevät heti, kun pääsevät.”

Kun kuvioihin tulee perhe ja talo, lähtöpäätös ei ole helppo.

”Omakotitalo hankaloittaa tilannetta. Voi olla, että taloa ei saa kovin nopeasti kaupaksi eikä välttämättä hyvään hintaan.”

Lapsiperheellä puntarissa ovat myös tukiverkostot, jos isovanhemmat asuvat lähellä. ”Töitä pitäisi löytyä uudella paikkakunnalla molemmille. Päätös on palapeli, jossa monen asian pitää loksahtaa kohdalleen.”

Rakennusteollisuus RT ry ennustaa keskittymisen Suomessa kiihtyvän entisestään. Vuoteen 2040 mennessä maakuntien väki valuu lopullisesti yliopistokaupunkeihin ja pääkaupunkiseutu kasvaa suhteessa eniten.

RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti harmittelee, että moni rakennushanke on jäissä. Hänen mukaansa hankkeita seisottaa työvoiman jähmeän liikkuvuuden lisäksi valtion innottomuus investoida liikennehankkeisiin.

”Pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa moni liikenneinvestointi odottaa päätöstä, mutta liikenneministeriö on ollut leimallisesti hiljaa”, Pipatti sanoo.

”Täällä olisi töitä, mutta asuntoja ei ole. Asuntorakentamista taas ei saada vauhtiin, kun ei ole liikenneinfraa. On syntynyt häntäänsä pureva koira.”

Oikeastaan Haviola ja hänen avopuolisonsa haluaisivat muuttaa Porista Helsinkiin.

”Molemmille pitäisi kuitenkin olla töitä tiedossa. Vuokrataso on sen verran kova.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat