Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Politiikan kevät on vaikea – miten hallitus avaa talouden solmut?

Kotimaa
 
Juhani Niiranen / HS
3.8.2015 Pääministeri Sipilä pitää tiedotustilaisuuden virka-asunnollaan Kesärannassa: neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta käynnistyvät uudestaan selvitysmies Juhani Saloniuksen johdolla. Istumassa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.
3.8.2015 Pääministeri Sipilä pitää tiedotustilaisuuden virka-asunnollaan Kesärannassa: neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta käynnistyvät uudestaan selvitysmies Juhani Saloniuksen johdolla. Istumassa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Fakta

Hallituksen pakkolait heikentävät työntekijöiden työehtoja

 Loppiainen ja helatorstai muuttuvat palkattomiksi vapaapäiviksi.

 Ensimmäisestä sairaslomapäivästä tulee palkaton. Sairauspäiviltä 2–9 maksetaan 80 prosentin palkka.

 Vuosiloman enimmäispituudeksi tulee 30 päivää.

 Lomarahoista leikataan 30 prosenttia.

 Tuotannollisten ja taloudellisten syiden perusteella irtisanottavalle tarjottaisiin yli 20 työntekijän yrityksissä irtisanomisajan palkan ohella oikeutta työllistymisvalmennukseen.

 Työterveydenhuoltoa tarjottaisiin puoli vuotta irtisanomisajan jälkeen.

Miten neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta saataisiin jälleen käyntiin? Siinä on alkuvuoden poliittinen kysymys Suomessa.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen neuvottelut jokseenkin kaikkien suomalaisten työehdoista päättyivät joulukuun alussa. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mielestä neuvotteluja ei kannattanut enää jatkaa, koska lakkoherkkää kuljetusalaa edustava AKT yllättäen hylkäsi pitkään neuvotellun sopimuksen ennen kuin se oli läheskään valmis.

Jos työmarkkinajärjestöt eivät löydä ratkaisua siitä, miten Suomen kilpailukykyä parannetaan työelämän säännöillä ja sopimuksilla, hallitus panee voimaan niin sanotut pakkolait.

Hallitus on perustellut pakkolakeja sillä, että sen pitää itse toimia pakolla, koska ay-johtajat eivät suostu muuttamaan työehtoja, jotta Suomeen syntyisi lisää työpaikkoja.

Erittäin nopeasti valmisteltujen pakkolakien lausuntokierrosta jouduttiin pidentämään kuukaudella tämän viikon tiistaihin saakka, koska hallitus halusi perustuslakiasiantuntijoilta lausunnot ennen kuin virkamiehet alkavat valmistella lakipakettia eduskunnan käsiteltäväksi.

Eduskuntaan paketti tulee ehkä helmikuun loppupuolella. Lakien pitäisi olla valmiita ennen kuin osapuolet alkavat neuvotella työehtosopimuksista ensi syksynä, sillä lait määrittelevät osan sopimusten sisällöstä.

Lisäaika ei tuottanut tulosta. Pyyntö osoitettiin viidelle oikeusoppineelle. Heistä yksikään ei lähettänyt lausuntoa, joka olisi voinut auttaa hallitusta jo tässä vaiheessa siinä, miten lakipaketista tulisi varmasti kansainvälisten sopimusten ja perustuslain mukainen.

Aiemmin annetuissa lausunnoissa lakeja kritisoitiin laajasti. Se kertoo siitä, kuinka hataralla pohjalla pakkolakien yhteiskunnallinen tuki on.

Mitä lähemmäksi pakkolakiesitys lähestyy eduskunnan käsittelyä, sitä painavampi riippakivi siitä on tullut hallitukselle – etenkin nyt kun yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat poikki.

Jopa työnantajat näkevät paketissa monia ongelmia: lait eivät paranna ainakaan aluksi taloutta vaan heikentävät kotimaista kysyntää ja ehkä jopa lisäävät työttömyyttä. Kuntatyönantajat epäili jopa laissa käytettyjä laskelmia.

Jos yhteiskuntasopimusta ei synny, hallitus hioo pakkolait muotoon, jossa ne läpäisevät perustuslakivaliokunnan. Seuraavan kerran pakkolait olisivat tässä tapauksessa hallituksen päänsärkynä ensi syksynä ja talvena, kun liitot neuvottelevat seuraavista työehdoista.

Lännen Media julkaisi tiistaina kyselyn, jossa se tiedusteli yli kahdeltasadalta ay-vaikuttajalta, millä tavalla pakkolait vaikuttavat ensi syksyn ja talven työehtoneuvotteluihin. 80 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heidän liittonsa aikoo lähteä palkkataisteluun korvatakseen pakkolakien takia menetetyt ansiot.

Kyselyyn vastanneista SAK:n vaikuttajista lähes kaikki olivat valmiita hylkäämään pakkolakien takia hallituksen tavoitteleman palkkamaltin.

SAK:n liitot kokoontuvat tämän kuun 23. päivä Tampereelle valmistautumaan liittokierrokselle. Pakkolaki tulee olemaan tilaisuuden avainsana. SAK:n liitot ovat pääasiassa demareiden johtamia. Demareilla pakkolait on lyömäase, joka on nostanut puolueen suosiota.

Kuljetusalaa edustava AKT on jo ilmoittanut harkitsevansa poliittista lakkoa, jos hallitus vie pakkolait eduskuntaan. Edellisen kerran pakkolait aiheuttivat poliittisen lakon syksyllä, jolloin satamat menivät kiinni ja paperikoneet pysähtyivät.

Miten neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta saadaan taas käyntiin pattitilanteessa, jossa EK ei neuvottele, jos AKT ei ole sopimuksessa mukana ja AKT ei ole mukana niin kauan kuin hallitus valmistelee pakkolakeja.

Neuvotteluhaluja etenkin palkansaajapuolella on, mutta tarvitaan jokin ele tai siemenvesi, jolla neuvottelukone lähtee taas liikkeelle. Pelkästään vanhalta pohjalta se tuskin onnistuu. Siemenvesi voi olla vaikkapa vain tahdonilmaisu SAK:lta tai EK:lta, tai mieluiten molemmilta.

Itse sopimus voidaan neuvotella vaikka viikossa, sillä sitä on jo hiottu riittävästi aikaisemmin.

Yksi ele voisi olla se, että hallitus lupaa lopettaa pakkolakien valmistelun, jos työmarkkinoiden osapuolet lupaavat johonkin päivään mennessä etsiä sovun. Takaraja voisi olla vaikkapa 15. maaliskuuta, johon mennessä pitäisi olla valmiina myös ehdotus siitä, miten paikallista sopimusta edistetään.

Yhteiskuntasopimusta tuskin syntyy ilman, että sen osana päätetään päälinjat vaikeimmista paikallista sopimusta koskevista osista, kuten siitä miten työpaikoilla voidaan kriisitilanteissa heikentää väliaikaisesti työehtoja, jotta työpaikkoja säästyisi.

Myös kirkko voi saada neuvottelut liikkeelle, jos kirkkohallitus ilmoittaisi suostuvansa siirtämään loppiaisen ja helatorstain viikonloppuun.

Yhtä epätodennäköinen uuden ehdotuksen tekijä on EK, koska hallitus on jo luvannut työnantajille pakkolakien muodossa miljardien eurojen kulusäästöt.

Useat EK:n suuret herrat haluavat liittokierrosta, jotta ne voivat neuvotella työehtoihin lisää suhdanteita tasaavia joustoja. Näihin ei yleensä keskitetyissä ratkaisuissa kosketa. Voi olla niin, ettei työelämäpykäliin kosketa myöskään, jos pakkolait ovat tuhonneet neuvottelujen ilmapiirin.

Sopimus pitäisi saada valmiiksi huhtikuun loppuun, koska EK on päättänyt, ettei se ole enää sen jälkeen neuvotteluosapuoli.

Korjaus 31.1 kello 11.40: Pakkolakien toinen lausuntokierros päättyi tämän viikon maanantaina, ei tiistaina, kuten kirjoituksessa aluksi mainittiin.

Juhani Niiranen / HS
28.9.2015 Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) ilmoittivat Kesärannassa, että neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta jatkuvat.
28.9.2015 Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) ilmoittivat Kesärannassa, että neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta jatkuvat.
Sami Kero / HS
Kiinteistönhoitaja Juha Partaselta, 30, löytyy ymmärrystä hallituksen kaavailemille työelämän heikennyksille. Hänen mielestään olisi myös hyvä, jos palkat nousisivat pakkolakien vastapainoksi.
Kiinteistönhoitaja Juha Partaselta, 30, löytyy ymmärrystä hallituksen kaavailemille työelämän heikennyksille. Hänen mielestään olisi myös hyvä, jos palkat nousisivat pakkolakien vastapainoksi.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat