Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Merenpinta laski Pohjanlahdella lähes ennätysmatalalle

Poikkeuksellisen matalalla oleva merenpinta häiritsee meriliikennettä.

Kotimaa
 
Antti J. Leinonen
Ilmatieteen laitos varoittaa laivoja poikkeuksellisen alhaisesta merenpinnasta. Jäänmurtaja Kontio avusti laivoja Perämerellä kevättalvella viime vuonna.
Ilmatieteen laitos varoittaa laivoja poikkeuksellisen alhaisesta merenpinnasta. Jäänmurtaja Kontio avusti laivoja Perämerellä kevättalvella viime vuonna. Kuva: Antti J. Leinonen

Merivesi laski keskiviikkona Perämerellä lähes ennätysalhaisiin lukemiin.

Ilmatieteen laitos varoitti, että vedenkorkeus voi laskea normaalista keskivedenkorkeudesta Perämeren pohjoisosissa jopa 125 senttiä, Perämeren eteläosissa 80 senttiä, Merenkurkussa 60 senttiä ja Selkämeren pohjoisosissa 50 senttimetriä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan vedenpinta laski Perämeren pohjoisella mittauspisteellä Kemissä 122 senttiä keskivertolukemia alhaisemmaksi. Lukema on otettu puoliltaöin keskiviikon ja torstain välisenä yönä

Syynä matalaan vedenkorkeuteen on kova pohjoisesta puhaltava tuuli. Se on painanut vettä pois Perämereltä kohti etelää. Perämeri on osittain jäässä.

”Tästä on meriliikenteelle haittaa. Vettä on vähemmän laivan alla ja karit ovat lähempänä pintaa. Siellä voi tulla ongelmia, että pääseekö satamaan”, sanoi Ilmatieteen laitoksen merisääpäivystäjä Anni Montonen keskiviikkona aamupäivällä HS:lle.

”Matalan veden tilanteita on vuosittain, mutta Kemissä hätyytellään jopa ennätystä eli -125:tä senttimetriä. Se ei ole ollenkaan tyypillistä. Edellinen ennätys oli vuonna 1923, jolloin merenpinta oli 125 senttiä normaalia alempana. Siitä voi vähän laskea, että kuinka tyypillistä tämä on.”

Ilmatieteen laitos mittaa meriveden korkeutta Suomen rannikolla 14 asemalla eli mareografilla. Meriveden korkeuden mittaaminen alkoi Hangossa vuonna 1887 ja Helsingissä 1904. Muut asemat perustettiin 1920-luvulla paitsi Raumalla, jossa mittaus alkoi 1933.

Ilmatieteen laitoksella on mareografikohtaiset ennusteet laitoksen nettisivuilla. Laitos julkaisee myös varoituskarttaa, johon sisältyy varoitukset korkeasta ja matalasta vedestä.

Vedenkorkeuteen vaikuttavat tuulen lisäksi muun muassa veden virtaus Tanskan salmissa ja ilmanpaine. Korkea ilmanpaine painaa vedenpintaa alas ja matalapaineella vedenpinta kohoaa. Yhden millibaarin paine-ero vastaa noin yhtä senttimetriä vedenkorkeudessa.

Keskivedenkorkeus on vuosittain hiukan muuttuva ennuste vedenkorkeuden pitkäaikaiselle keskiarvolle. Sen määrittelyssä otetaan huomioon merenpinnan nousu ja maankohoaminen eli pitkän aikavälin ilmiöt.

Vedenkorkeustietoja käytetään esimerkiksi merikartoituksessa, meri- ja rannikkoalueen rakennustoiminnassa sekä satama- ja väyläsuunnittelussa.

Mittaushistorian vedenkorkeuden minimiennätykset Perämeren pohjukassa on mitattu 1920- ja 1930-luvuilla. Kemin ennätys -125 senttiä mitattiin marraskuussa 1923, Oulun -131 senttiä tammikuussa 1929 ja Raahen -129 senttiä lokakuussa 1936.

Merenpinnan lasku Perämerellä on ollut erittäin nopeaa. Esimerkiksi Kemissä merenpinta oli vielä maanantai-iltana -10 senttiä. Ennusteen mukaan pinta laskee keskiviikkoiltana -125 sentin kieppeille. Sen jälkeen merenpinta lähtee nousuun.

Merisääpäivystäjä Anni Montonen, tuleeko Pohjanlahden pohjukkaan Kemiin uusi meriveden alhaisuusennätys?

”En tiedä uskallanko sanoa, että tuleeko uusi ennätys. Se on niin hilkulla. Se on senttipeliä. Jännitetään.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat