Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Päivi Nergistä tuli siirtolaiskriisin selittäjä: ”Näin henkisesti repivässä työssä en ole ennen ollut”

Itsekin parjatuksi joutunut virkamies päivittelee, miten nopeasti kriisi kärjistyi. Sisäisen turvallisuuden kannalta Suomi on nyt valinnan edessä, hän sanoo.

Kotimaa
 
Akseli Valmunen / HS
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg on profiloitunut pakolaiskriisin selittäjäksi. Hänet kuvattiin joulukuun lopussa.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg on profiloitunut pakolaiskriisin selittäjäksi. Hänet kuvattiin joulukuun lopussa. Kuva: Akseli Valmunen / HS
Kuka?

Päivi Nerg

 Sisäministeriön kansliapäällikkö syyskuusta 2012.

 Työskenteli aiemmin muun muassa valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajana 2009–2012 ja Itä-Suomen yliopiston hallintojohtajana 2002–2009.

 Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri ja agronomi.

 Syntynyt 28. huhtikuuta 1958 Suolahdessa.

 Naimisissa, kolme lasta.

 Asuu Espoossa.

Euroopan unionin jäsenenä ja Schengen-valtiona Suomi on sitoutunut vapaan liikkuvuuden periaatteeseen. Sen rikkominen ravisuttaisi yhtä EU:n kulmakivistä, sanoo kansliapäällikkö Päivi Nerg ja heilauttaa korostavasti käsiään sisäministeriön neuvotteluhuoneessa Erottajalla.

”Tätä on ollut hirveän vaikea kansalaisten ymmärtää, että miksi Suomi ei toimi, miksi päättäjät eivät toimi, miksi rajoja ei laiteta kiinni. Ja ihan oikeutetusti kysyvätkin. Kysyn itseltänikin näitä samoja kysymyksiä.”

Vastailu nielaisikin syksyllä suuren osan ministeriön korkeimman virkamiehen työajasta. Siirtolaiskriisi ylsi mantereen perukoille viimeistään syyskuussa, jolloin Suomeen saapui 10 800 turvapaikanhakijaa.

Toimittajat soittivat Nergille. He kysyivät, mitä Suomi tekee ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Nerg päätti vastata. ”Kävin itseni kanssa keskustelun, että haluanko jakaa tietoa faktojen pohjalta sen sijaan, että tietoa välittyisi [julkisuuteen] jotain muuta kautta. Olin siihen valmis.”

”Minulla oli parhaat tiedot tilanteesta jokaisena hetkenä. Olin asian päällä öin ja päivin.”

Nerg vetää yhä syyskuun alussa sisäministeriöön perustettua kriisiryhmää, jossa hallinto-, poliisi-, pelastus-, maahanmuutto- ja rajavartio-osastot kokosivat tilannekuvan joka päivä.

Pian hän profiloitui valtakunnalliseksi pakolaiskriisin selittäjäksi, mutta hääräsi ahkerasti myös kulisseissa. Ministeriön sisäinen yhteistyö tiivistyi.

Artikkeliin liittyvät

”Nerg myös käynnisti tuon kriisijohtoryhmän työskentelyn ja on ottanut johtavan roolin asian käsittelyssä kansliapäälliköiden kokouksissa”, kertoo ministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio, hänkin paljon esillä ollut virkamies.

Edellinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd) nosti Nergin, entisen puoluetoverinsa, kansliapäälliköksi vuonna 2009. Valtiovarainministeriössä ja Itä-Suomen yliopistossa työskennelleellä agronomilla ei ollut kokemusta sisäministeriön hallinnonalasta, minkä monet näkivät heikkoutena.

Erään virkamiesarvion mukaan oli kuitenkin hyvä, ettei kansliapäällikköä valittu ministeriön sisältä, sillä siirtolaiskriisissä toimiminen on vaatinut erityistuntemuksen sijaan kokonaisvaltaista johtajuutta.

Syksyn aikana eräiden turvapaikanhakijoiden kytkökset terroristiryhmiin, iskut vastaanottokeskuksiin, turvapaikanhakijoiden tekemiksi epäillyt rikokset ja Ruotsin rajatarkastukset kytkivät siirtolaisasiat sisäiseen turvallisuuteen – sisäministeriön hallinnonalan kovaan ytimeen.

Marraskuussa Nerg itse joutui verkkoraivon kohteeksi. Hän lausui, että 14-vuotiaan kempeleläistytön raiskaus sai suhteettoman huomion Suomessa, jossa paljastuu yli tuhat raiskausta vuodessa. Teosta epäiltiin kahta turvapaikanhakijaa.

”Sain palautetta, että minä olisin henkilökohtaisesti syyllinen tapahtuneeseen. Kysyttiin, että miksi otimme nämä ihmiset tänne. Jos olisin ollut hirmu laskelmoiva, olisi pitänyt vain tuomita asia eikä kommentoida yhtään enempää.”

”Vaikka monenlaisissa työssä olen ollut, niin en kyllä näin henkisesti repivässä”, Nerg kertoo ja tunnustaa, että syyllistäminen ja kehotukset itsemurhaan tuntuivat pahalta. Verkkokommentteja hän ei enää lue.

Keskustelu keräsi kierroksia. Marraskuun lopussa ministeriön kriisityöryhmä päätti vastaanottokeskusten yhdistämisestä. Keskeinen syy on turvata poliisin läheisyys.

”On totta, että kun hirmuisella vauhdilla näitä laitettiin pystyyn, niin kyllä siinä virheitä tapahtui.”

Vuodenvaihteen jälkeen selittelemään on joutunut poliisi. Poliisi kuvaili polveilevasti turvapaikanhakijoiden mahdollisesti tekemää seksuaalista häirintää Helsingin keskustassa uutenavuotena.

Samaan aikaan jotkut tulkitsivat, että poliisin ylin johto toivotti lausunnoillaan rasistisetkin katupartiot tervetulleeksi.

Nerg kertoo, että tapauksista puhuttiin sisäministeriön ylintä johtoa myöten.

”Poliisin viestintä on ollut koko syksyn ihan hyvin onnistunutta. Mutta ilmiön yhteiskuntaa ja kansalaisia herkistänyttä ilmapiiriä ei tarpeeksi vuodenvaihteen teemojen ympärillä tunnistettu. Viestintä jäi ennen kaikkea hajanaiseksi, eriaikaiseksi, ja kokonaisuus hävisi.”

Nergin mukaan tapauksesta otettiin opiksi.

Nergiä harmittaa, että siirtolaiskysymysten vuoksi muut ministeriölle kuuluvat asiat ovat jääneet vähälle huomiolle.

Kevättalvella poliisien vähentäminen ja hätäkeskuslaitoksen toiminta olivat paljon esillä.

”Se, mikä on lähempänä jokaista kansalaista, on jäänyt varjoon. Että tuleeko apu tarpeeksi nopeasti perille”, Nerg sanoo ja ohjaa keskustelun sulavasti ministeriön määrärahoihin.

”Edellinen hallitus päätti isoista leikkauksista kaikille sisäministeriön toimialueille. Jos emme saa muutettua kehysbudjettia, joudumme leikkaamaan poliisilta ja rajavartiolaitokselta mittavasti. Poliitikkojen pitää ymmärtää, mitä sitten tapahtuu.”

Uhkakuvissa rikoksia jäisi ratkaisematta, ihmisiä pelastamatta ja itäraja alkaisi vuotaa. Nergin mukaan turvapaikanhakijat tuovat ”lisäulottuvuuden sisäisen turvallisuuden kysymyksiin”.

”Nyt on päätettävä, millaista Suomea haluamme ylläpitää. Turvallisuus on yhteiskunnan kivijalka.”

Vuosi 2015 pisti ministeriön työn sekaisin, mutta Nerg on nyt varovaisen tyytyväinen.

Vastaanottokeskusten ja järjestelykeskuksen perustaminen onnistui nopeasti, ja yhteistyö sisäministeri Petteri Orpon (kok) kanssa toimi hyvin. ”Osasimme silti tehdä oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan ja aika kovien paineiden alla suhteellisen hyvää työtä.”

”Vuosi 2015 oli sellainen vuosi, että kyllä muistoihin jää.”

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat