Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kriisinhallinnassa palvelleet suomalais­sotilaat saavat veteraanistatuksen – ”Sotaveteraanien vankkureista syömistä on vältetty viimeiseen saakka”

Puolustusministeriö lähettää jokaiselle rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan osallistuneelle sotilaalle oman veteraanikortin. Kortilla avautuvat muun muassa ovet hoitolaitoksiin, joissa järjestetään Valtiokonttorin tukemaa kuntoutusta.

Kotimaa
 
Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lensivät Suezille joulukuussa 1956 Yhdysvaltojen ilmavoimien Globemaster-kuljetuskoneella.
Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lensivät Suezille joulukuussa 1956 Yhdysvaltojen ilmavoimien Globemaster-kuljetuskoneella.

Puolustusministeriö myöntää kaikille kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa palvelleille sotilaille veteraanistatuksen.

Ministeriö aikoo lähettää ensi syksynä entisille kriisinhallintasotilaille varta vasten valmistetun kriisinhallintaveteraanikortin, joka osoittaa veteraanistatuksen. Tavoite on, että kortit on lähetetty joulukuuhun mennessä.

Erilaisissa rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatioissa on ollut mukana 60 vuoden aikana noin 45 000 suomalaista.

”Olemme rakentamassa veteraanistatusta osana kansallista kriisinhallinnan veteraaniohjelmaa”, kertoo vanhempi osastoesiupseeri Mika Peltoniemi puolustusministeriöstä.

”Statuksen tavoitteena on vakiinnuttaa kriisinhallintaveteraani-käsite ja tukea kriisinhallintapalveluksen jälkeistä sopeutumista.”

Kriisinhallintaveteraanikortista tulee yhteensitova ja näkyvä tunnustus, Peltoniemi sanoo. Samassa yhteydessä on käyty keskustelua siitä, voitaisiinko huhtikuussa vietettävää kansallista veteraanipäivää ja sen teemaa laajentaa myös kriisinhallintaan.

Asiassa liikutaan kuitenkin erittäin herkällä alueella. Kaikki eivät hyväksy, että veteraani-nimikettä käyttävät muut kuin sotaveteraanit.

”Ymmärrettävistä syistä olemme aika varovaisia tämän teeman kanssa niin kauan kun sotaveteraaneja riitää”, Peltoniemi myöntää.

Tämä vuosi on rauhanturvaamisen ja kriisinhallinan 60-vuotisjuhlavuosi. Ensimmäiset rauhanturvaajat lähtivät Suomesta Suezille joulukuussa 1956.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen tarkasti Suezille lähtevien kunniakomppanian 8. joulukuuta 1956.
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen tarkasti Suezille lähtevien kunniakomppanian 8. joulukuuta 1956.

Kriisinhallintaveteraanikortti lähetetään automaattisesti kaikille niille, joiden nimi on yhä asevelvollisuusrekisterissä. Siitä poistetaan kuitenkin yli 60-vuotiaat, joten he joutuvat pyytämään kortin todennäköisesti Suomen Rauhanturvaajaliiton kautta.

Rauhanturvaajaliitto on myös esittänyt erillisen kriisinhallintamerkin myöntämistä kriha-veteraaneille. Puolustusministeriö ei ole innostunut erillisestä valtiollisesta merkistä, mutta se suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomen Rauhanturvaajaliitto valmistaisi oman merkkinsä.

Kriisinhallintaveteraanikorttiin liittynee tulevaisuudessa myös taloudellisia etuja yritysten myöntämien erilaisten alennusten kautta. Alennuksia ei kuitenkaan koordinoi puolustushallinto vaan esimerkiksi Rauhanturvaajaliitto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK.

Veteraanikortilla on merkitystä niille kriisinhallintaveteraaneille, jotka ovat vammautuneet palveluksen aikana. Kortilla avautuvat ovet hoitolaitoksiin, joissa järjestetään Valtiokonttorin tukemaa kuntoutusta.

Paraikaa on käynnissä sotilastapaturmalainsäädännön uudistaminen. Nykyisen lain kanssa on ollut ongelmia. Vammautuneet eivät ole kokeneet saaneensa oikeudenmukaista kohtelua.

Lähes 50 suomalaista on kuollut kriisinhallintaoperaatioissa. Kaikki eivät ole kuitenkaan kuolleet varsinaisissa operatiivisissa tehtävissä, vaan joukossa on paljon erilaisissa onnettomuuksissa kuolleita.

Vaikean fyysisen vamman saaneita on joitakin kymmeniä. Psyykkisesti vammautuneiden lukumäärää ei tiedä kukaan, mutta erilaisten tutkimusten perusteella noin kaksi prosenttia operaatioihin osallistuneista sairastuu psyykkisesti.

Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen on tyytyväinen veteraanistatuksen syntymiseen.

”Pelkkä ajatus veteraanistatuksesta tuntuu positiiviselta. Tämä on normaalia muissa Pohjoismaissa ja muualla”, Kiljunen sanoo.

Suomen Rauhanturvaajaliitto on ollut tietoisesti varovainen veteraanistatuksesta puhuttaessa.

”Ne sotaveteraanit, joiden kanssa olen jutellut, suhtautuvat asiaan erittäin positiivisesti. He ymmärtävät, että tämä on toinen juttu, että emme tavoittele tässä mitään kunniakansalaisuuksia”, Kiljunen kertoo.

”Sotaveteraanien vankkureista syömistä on vältetty viimeiseen saakka, eikä tässä ole sellaista.”

Suomalaiset yk-joukot suezilla 1957. Kuvassa El-Torin asutuskeskuksessa Suezin lahden etelärannalla
Suomalaiset yk-joukot suezilla 1957. Kuvassa El-Torin asutuskeskuksessa Suezin lahden etelärannalla
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat